Imatran Invalidit ry:n esteettömyysseminaari

Hyvät kuulijat,

Tammikuussa 2015 aiheellisesti yhdistyksenne ja puheenjohtajanne toimesta nostettiin esiin useiden julkisten rakennusten, mm. tämän keskusliikenneaseman, esteettömyys. Tai paremminkin sen puute.

Teema jatkui kesän korvalla, kun todensitte videoimalla esteettömyyden tilaa. Tässä yhteydessä muuten itselleni tuli todellisena yllätyksenä se, että tuolloin lehdessä olleiden tietojen mukaan Honkaharjun sairaalassa ei ole yhtään esteetöntä vessaa. Ja siellä kuitenkin lähimenneisyydessä on rakennettu uuttakin.

Tuo tilanne, valitettavasti, kuvaa arkista todellisuutta, jossa iso osa teistäkin joutuu elämään. Esteettömyys osana arjen liikkumismahdollisuuksia ei toteudu. Ilokseni sain todeta, että tämänkin talon osalta asiassa on edistytty. Likimain puolen vuoden kuluttua siitä, kun nostitte asian viime tammikuussa keskusteluun, saimme kaikki lukea ja paikan päällä todeta, että positiivisia muutoksia esteettömyyden parantamiseksi oli todellakin tehty. Yksinkertaisia asioitahan ne ovat: luiska ulko-ovelle, ovenavauspainike – erityisen tärkeitä liikuntaesteisille, mutta arkea helpottavia myös muille. Itse ainakin iloitsin oven avauspainikkeesta, kun viimeeksi raahauduin laukkujeni kanssa junalle. Jenni-Juulia Wallinheimo-Heinosen taannoinen blogikirjoitus kuvaa prosessia ja sen lopputulemaa oivalla tavalla: Imatran keskusliikenneasema on muuttunut suvaitsevaisemmaksi ja päivittänyt ihmiskäsitystään. Vuosia tylyn, epäkohteliaan ja syrjivän maineessa ollut rakennus on lakannut valikoimasta kavereitaan ulkoisten ominaisuuksien perusteella. Nykyään se päästää lähelleen kaikenlaisia ihmisiä.

Viimeisin kaupungin oma rakennushanke, uusi teatteri, palvelee liikuntarajoitteisia huomattavasti aiempaa enemmän. Esteettömyyteen on aidosti kiinnitetty huomiota hankkeen suunnitteluvaiheessa. Teatteriin on tulossa inva-pysäköintipaikkoja. Sisäänkäynnin välittömään läheisyyteen on varattu kahdelle jättöpysäköintipaikalle. Pääulko-oven edustalle on suunniteltu sähköinen sulanapitokaapelointi tontin rajalle asti. Sisäänkäyntiin on tulossa sähköinen ovenavauspainike sekä ulko- että sisäoveen. Näkövammaiset teatterin asiakkaat huomioidaan mm. katsomon istuimien selkänojissa olevalla pistekirjoituksella, erilaisilla kontrastiväreillä ja valoilla porrasaskelmissa. Katsomoon tulee invapaikkoja ja tila varustetaan induktiosilmukkajärjestelmällä. Rakennukseen tulee hissi, joka mahdollistaa kulun alakerran kautta myös pienelle näyttämölle.

Esteettömyyden huomioiminen tulee esille nykyisissä rakennusmääräyksissä. Määräysten lisäksi tässä hankkeessa on ollut todellinen tahto hoitaa asiat asianmukaisella tavalla.

Uskoisin, että kautta kaupungin organisaation esteettömyyden huomioimisessa on otettu aimo harppaus eteenpäin. Onpa liikunta-aktiviteeteissakin pyritty menemään tältä osin eteenpäin. Yhtenä esimerkkinä toimii Ukonniemen stadion, jota voidaan hyödyntää para-urheilussa ja täten voidaan merkittävästi laajentaa palvelutasoa.

Rakennusten ja ympäristön esteettömyyteen liittyy oleellisesti laajempi toimintaympäristön tarkastelu. Toimintaympäristön tulee olla paitsi toimiva, myös ehdottoman turvallinen.

Liikkumisen esteettömyyden lisäksi on pidettävä mielessä esteettömyys myös laajemmassa mielessä. Esteettömyys on kokonaisuus, jossa kaikkien kansalaisten sujuva ja mahdollistava osallistumista muun muassa työntekoon, opiskeluun, erilaisiin harrastuksiin ja kulttuuriin. Esteettömyyteen liittyy oleellisesti liikkumisen lisäksi myös palvelujen saatavuus laajemmassa tarkastelussa, välineiden käytettävyys, tiedon ymmärrettävyys ja erittäin tärkeänä asiana myös mahdollisuus osallistua henkilöä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Esteetön ympäristö on välttämätön monille ihmisryhmille, mutta se auttaa suuresti myös muita tilojen käyttäjiä. Esimerkiksi tavaroiden kuljettaminen, siivous ja tilojen huolto helpottuvat, kun esteitä ei ole.

Esteettömyys ei yleensä maksa rakennusvaiheessa "esteellistä" enempää, vaan vaatii vain hyvää suunnittelua ja suunnitelmien toteuttamista. Pitkällä aikavälillä esteettömyys tulee edullisemmaksi, sillä tilojen toimivuus vähentää muutostarvetta, lisää eri toimintojen sujuvuutta ja nopeuttaa esimerkiksi kaupoissa tai asemilla suurten ihmismäärien asiointia ja siirtymistä paikasta toiseen.

Esteetön ympäristö mahdollistaa myös itsenäisen asumisen tai asioimisen henkilöille, jotka huonosti toimivassa ympäristössä olisivat toisten avun varassa. Esteettömässä ympäristössä on kaikkien mukava olla ja toimia.

Kansainvälistä vammaisten vuosikymmentä vietettiin 1983-1992. Tämän vuosikymmenen päättyessä vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti 3:nnen joulukuuta kansainväliseksi vammaisten päiväksi. YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa joulukuussa 2006. Sopimus astui voimaan 3.5.2008, kun yli 20 maata oli ratifioinut sen. Sopimuksessa vahvistetaan jo ennestään vammaisille kuuluvia ihmisoikeuksia, kuten liikkumisvapautta sekä oikeutta laadukkaaseen elämään, koulutukseen ja työssäkäyntiin.

Maailman yli miljardi vammaista henkilöä muodostavat yhden eniten syrjäytyneistä ryhmistä. Vammaisten henkilöiden elämää ja kehitystä vaikeuttaa suuri määrä fyysisiä, oikeudellisia ja sosiaalisia esteitä. Nykyisin vain noin 45 maassa on erityisesti vammaisia henkilöitä koskevaa lainsäädäntöä. Yleissopimus velvoittaa jäsenvaltiot takaamaan myös vammaisille henkilöille kaikki ne oikeudet, jotka on aiemmissa ihmisoikeussopimuksissa vahvistettu kaikille ihmisille kuuluviksi. Keskeisin ajatus sopimuksessa on syrjinnän kieltäminen ja tasapuolisen kohtelun takaaminen kaikilla elämänalueilla.

Liikkumisenvapaus ja oikeus laadukkaaseen elämään, koulutukseen ja työssäkäyntiin kuuluu kaikille.

Uuden vammaispalvelulain valmistelua tekee tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä. Sen tärkeimpänä periaatteena kaikissa muutoksissa on se, että lainsäädäntö mahdollistaisi vammaisten henkilöiden osallisuuden ja edistäisi yhdenvertaisuutta. Jotta tämä tavoite voi toteutua, on apua saatava riittävästi ja oikealla hetkellä.

Lainsäädännöllä voidaan luoda vain edellytykset onnistumiselle, siis sille, että kaikki ihmiset ikään, sukupuoleen tai vammaan katsomatta voisivat elää täysipainoista elämää yhteiskunnassa. Tehdä töitä, opiskella, vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon.

Jotta nämä asiat olisivat mahdollisia, korostuu tämän tapahtuman teeman, ”arjen esteettömyyden” merkitys. Teema ”arjen esteettömyys” muistuttaa meitä siitä, että niin tärkeää kuin lainsäädäntöuudistukset YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimuksesta lähtien ovat, kaikkein tärkeintä on kuitenkin sujuva arki kaikille ihmisille.

Muistettava on myös, että ”esteettömyys on muutakin kuin luiskia”, kuten teeman loppuosa kuuluu. Vaikka luiskien rakentamisessakin on vielä parannettavaa, on meidän jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota siihen, etteivät kaikki vammaiset henkilöt ole mikään yhtenäinen joukko.

Avun tarpeet ovat hyvinkin erilaiset, ja siksi uutta rakennettaessa, vanhaa kunnostettaessa ja palveluita suunniteltaessa on hyvä huomioida monia eri tilanteita.

Parannettavaa on myös asenteissa. Meidän on aika päästä irti eroon ajattelusta, jonka mukaan erilaisuus olisi jotenkin haitallista tai että sitä olisi piiloteltava. Päinvastoin! Se on nimittäin yksi eniten yhteiskuntaamme rikastuttavista asioista. Toivon, että YK:n vammaisten päivän tilaisuudet eri puolella Suomea ja maailmaa vaikuttavat osaltansa ihmisten asenteisiin erilaisuutta kohtaan.