Kuntarakenneseminaari Kulttuuritalo Virrassa

Arvoisat luottamushenkilökollegat ja muut läsnäolijat,

Lämpimästi tervetuloa, pakkasesta huolimatta, Imatralle ensimmäiseen kuntarakenneselvitysprosessin konkreettiseen valtuustojen yhteiseen tilaisuuteen. Minä olen Anna Helminen, Imatran kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja toimin paitsi tilaisuuden avaajana, myös tämän tilaisuuden puheenjohtajana.

Itse kuntarakenneselvitysprosessihan on käynnistynyt valtuustojen päätösten mukaisesti jo joulukuussa. Ja kuntajakoselvittäjät ovat siitä lähtien työskennelleet tämän asian parissa keräten mm. lähtötietoja ja haastatellen mm. valtuustoryhmiä. Aikaa koko tälle selvitykselle on syyskuun loppuun saakka. Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti kuntajakoselvittäjien tulee, koska kyseessä on erityinen kuntajakoselvitys, arvioida edellytyksiä yhdistää maakuntamme kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Tänään meille taustoitetaan tarkemmin tätä selvitystä. Kuulemme myös kokemuksia jo tehdyistä selvitysprosesseista.

Tarve kuntarakenteen pohtimiselle on ilmeinen. Lienemme kaikki melko yksimielisiä siitä, että maailma muuttuu huimaa vauhtia. Kuntarakenne itsessään ei ole se pääasia vaan vakava huomio tulisikin kiinnittää niihin asioihin, joilla tulevaisuutta voidaan rakentaa pitkällä tähtäimellä. Tässä prosessissa meidän on välttämättä pohdittava epätasapainoa palvelujen tarpeen ja rahoituspohjan välillä, mietittävä elinvoiman eväitä ja samalla myös yleisen epävarmuuden vaikutusta.

Meidän tulisi kuntarakenteesta keskustellessa pitää mielessä sekä raha että palvelut. Ilman rahaa ei aikaansaada palveluita ja päinvastoin. Lähtökohtana useat varmasti myöntävät, että kuntien toiminnassa on otettava jatkossa irti entistä enemmän tehokkuutta. Jotta tämä onnistuu, on välttämätöntä pureutua rakenteisiin ja etsiä uusia toimintatapoja. Kaikki ennen hyväksi havaitut toiminnot eivät enää tämän päivän maailmassa välttämättä sitä ole. Muutoksen tekeminen on vaikeaa, tunteita herättävää ja arvostelua saavaa toimintaa. Sen jos minkä poliittiset päätöksentekijät tietävät.

Henkilökohtaisena mielipiteenä voin todeta, että palvelutason määrittely, tavoitteiden määrittely, tavoitteiden toteutumisen seuranta ja rahoituksen riittävyyden seuranta ovat valtuutetun tärkeimpiä tehtäviä. Toki, kuntalaisnäkökulman huomioiminen on myös tärkeää. Lyhyesti ja yksinkertaistaen voisi todeta kaiken kulminoituvan kahteen sanaan: raha ja palvelut. 

Rakenteiden muuttamisen lisäksi toivoisin tulevaisuuden pohdinnan pohjautuvan entistä enemmän elinkeinon ja elinvoiman ympärille. Vain sillä, että koko maakunta on elinvoimainen, voimme saavuttaa yhdessä strategisia tavoitteitamme ja menestyä. On tärkeää pitää mielessä, että elinvoiman kautta rahoitetaan myös ne peruspalvelut, joita kuntalaiset tarvitsevat.

Rakenteiden muuttaminen ja jäykkien raja-aitojen poistaminen tietyissä asioissa, ei helposti onnistu ilman muutosta kuntarakenteeseen. Perusasioidenkin hoitaminen yhdessä sopimusten kautta voi olla työlästä ja resursseja tuhlaavaa. On erittäin todennäköistä, että asiakasrajapintaan saadaan enemmän resurssia, jos hallintoa pystytään tehostamaan.

Olkoon kuntarakenne jatkossa mikä tahansa, on todennäköistä, että osiensa summa on suurempi kuin osat erillään. Tämän yhtälön toteutumisella on toki joitakin reunaehtoja. Yksi oleellisimmista on luottamus. Luottamuksen lisäksi tarvitaan avointa mieltä, keskustelua, toisten arvostusta ja kunnioitusta. Unohtaa ei myöskään sovi vastuullisuutta; tämän päivän päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen.

Aikataulu kuntarakenneselvitykselle on tiukka. Onnistunut prosessi vaatii sitoutumista prosessiin läpivientiin kaikilla tasoilla; niin luottamushenkilöissä, viranhaltijoissa ja työntekijöissä. Vain yhdessä tehden lopputulos voi olla paras mahdollinen.

Parasta mahdollista lopputulosta meidän kannattaa tavoitella useastakin syystä. Ensinnäkin tämä prosessi on työläs ja kallis. Kun olemme päättäneet  selvityksen tehdä, on reilua paneutua siihen asianvaatimalla tavalla. Verovarojen käyttö tähän prosessiin on merkittävä ja on, ehkä jopa oikeus ja kohtuus, että selvitys tehdään vakavasti.

Parhaan mahdollisen lopputuloksen hakeminen on välttämätöntä myös siksi, että olemme tässä yhdessä rakentamassa tälle maakunnalle tulevaisuutta ei huomiselle, ei tälle valtuustokaudelle, ei edes seuraavalle valtuustokaudelle vaan pitkälle tulevaisuuteen. Ovatko ratkaisumme sellaisia, jotka takaavat tämän päivän päiväkoti-ikäisille elämän ja menestymisen edellytykset täällä Etelä-Karjalassa. Tämä ajatus on syytä pitää mielessä koko prosessin ajan.

Todella toivon, että me löytäisimme yhteisen tahdon etsiä aidosti koko maakunnalle tulevaisuutta, joka takaa se, että Etelä-Karjala on houkutteleva ja merkittävä maakunta Suomen maakuntien joukossa. Maakuntamme ja meidän tulevaisuus on omissa käsissä. Kilpailijamme tulevat maakunnan ulkopuolelta, ei omasta keskuudestamme. Tämä ajatus on myös tarpeen pitää mielessä.

Prosessin onnistumisen kannalta lienee tärkeää, että kuulemme ja tulemme kuulluiksi. Arvostetaan toistemme näkemyksiä, mutta ei tehdä liian nopeita johtopäätöksiä. Rakennetaan aktiivisesti luottamusta. Ei oleteta asioita, ei tulkita toisten eleitä vaan keskustellaan asioista yhdessä ja avoimesti. Kysytään, jos on kysyttävää. Ei ammuta alas esityksiä ja lopputuloksia, joita ei vielä ole. Eletään tunteella, mutta tehdään päätökset myös faktoihin pohjautuen. Ennen kaikkea: maltetaan odottaa esityksiä ja tehdään päätöksiä vasta sitten.

Haluan toivottaa kaikille antoisaa seminaari-iltaa, intoa ja aktiivisuutta selvitysprosessiin, paljon keskustelua ja ennen kaikkea kauaskatseisuutta.

”Mieli on kuin laskuvarjo: se toimii vain avoimena”. Tähän avoimuuteen meillä on ensimmäinen mahdollisuus jo tänään. Vielä lämpimästi tervetuloa!