Maakuntatilaisuus17.04.2013 Hyvät läsnäolijat,
Haluan sekä omasta että Imatran kaupungin puolesta toivottaa teidät tervetulleeksi Imatralle, Saimaan syliin, Vuoksen varrelle. Ajattelin tässä kuntapuheenvuorossa kertoa teille oman näkemykseni siitä, missä Imatralla tällä hetkellä mennään ja miten Imatralla ollaan varauduttu ja valmistauduttu meneillä oleviin valtakunnallisiin, todella merkittäviin rakenneuudistuksiin.
Joku viisas on todennut: Rohkeus antaa halun ottaa riskejä, vahvuuden olla myötätuntoinen ja viisauden olla nöyrä. Rohkenen väittää, että Imatralla ollaan oltu ja ollaan edelleen rohkeita. Erityisesti rohkeus on korostunut kaupunkiorganisaation ohjaamisessa ja ennakkoluulottomassa asenteessa muutoksia kohtaan. Täällä on tehty jo useiden vuosien ajan pitkäjänteistä työtä kaupungin kehittämisessä. Tämä työ ei ole ollut aina helppoa vaan joukossa on ollut vaikeita asioita, joiden päätökseen vieminen on vaatinut uskoa, ehkä toivoakin ja ennen kaikkea visionäärisyyttä. Vaikeiden päätösten hetkellä on uskallettu katsoa kauas tulevaisuuteen. Valmistelussa ja päätöksenteossa on sitouduttu yhteisesti sovittuihin strategioihin ja tavoitteisiin ja näitä on viety toteutukseen laajalla rintamalla eri poliittisten ryhmittymien sekä kaupungin henkilöstön kanssa.
Imatra on ollut kautta historiansa perinteinen teollisuuskaupunki. Savupiippujen varjossa ovat isoisät, isät ja pojat palvelleet suurteollisuutta. Tämä perusteollisuus on ollut vahva selkäranka Imatran kaupungin taloudessa. Verotulot sekä henkilöverotuksesta että yhteisöverotuksesta ovat olleet moniin muihin kuntiin verrattuna korkeita. Teollisuuden rakennemuutos on kuitenkin muuttanut tilannetta. Olemme olleet pakotettuja muuttamaan toimintatapoja ja asenteita. Palvelusektori ja erityisesti matkailun ympärille kehittynyt klusteri ovat tulleet, ei vähiten läheisen valtakunnan rajan ansiosta, merkittäviksi elinvoiman lähteiksi. Matkailu onkin otettu yhdeksi kaupungin strategisesti tärkeäksi painopisteeksi. Perinteisen teollisuuspaikkakunnan muutos teollisuus- ja palvelualan paikkakunnaksi ei ole ollut helppoa esim. työvoiman ja työpaikkojen kohtaamisen kannalta.
Imatralla työttömyys on säilynyt korkealla, viime vuonna lähes 14 prosentissa. Haasteellisinta tässä tilanteessa on erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys, joihin on erittäin vaikea löytää helppoja ja ennen kaikkea nopeita vaikuttamiskeinoja.
Varmasti teollisuuden rakennemuutoksesta ainakin osin johtuva muuttoliike poispäin on laantunut. Kaupungin väkiluku jatkoi kuitenkin viime vuonna laskua. Vuoden lopussa asukasmäärä oli 28289 henkilöä. Tällä hetkellä suurin muutoksen vaikuttava tekijä on kuolleisuuden enemmyys syntyvyyteen nähden. Tämä on luonnollista seurausta tämän päivän aika tyypilliselle ikäjakaumalle ei-ruuhka-Suomen kunnissa.
Kaupungin talous on erittäin hyvässä tilassa. Jo viitenä viime vuotena vuosikate on ylittänyt poistot. Kolmen viime vuoden aikana olemme pystyneet pienentämään lainakantaa. Vuoden 2012 vuosikate oli 11,6 M€, poistot 7,5 M€ ja lainakanta per asukas 1712 €. Kaupungin talous on tasapainossa, tase on vahva ja siten kaikki muutokset voidaan tehdä rauhassa ja äkkipäätöksiin ja –muutoksiin ei ole tarvetta. Tältä kannalta katsottuna meneillään olevat isot muutokset voidaan ottaa vastaan rauhallisin mielin. Haasteita meilläkin toki talouden osalta on: toimintakatteen kasvuun on jouduttu kiinnittämään ja joudutaan jatkossakin kiinnittämään erityistä huomiota. Verotulopohjan muuttuminen ja verojen kertyminen sekä valtionosuuksien muutokset vaativat myös tarkkaa analysointia.
Imatralla on vuoden 2012 aikana tehty päätökset ja otettu jo osin käyttöönkin uusi organisaatiorakenne. Siirtyminen sopimusohjausmalliin on ollut yksi tapa lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta. Tilaajan ja tuottajan välinen yhteistyö perustuu kumppanuuteen, mutta taustalla on kuitenkin aitoja sopimuksia tilattavista palveluista, niiden laatumäärityksistä ja hinnoista. Mallin tehokas hyödyntäminen vaatii aikaa, mutta jo tähän mennessä on havaittu luottamushenkilötasollakin, että isojen kokonaisuuksien pilkkominen pienempiin, hintalaput sisältäviin kokonaisuuksiin auttaa päätöksenteossa. Apu tulee erityisesti sitä kautta, että – edellyttäen kriteereiden ja laadun määrittelyn olevan tehdyn – erilaisia palveluita voidaan nyt laittaa vaakakuppiin joko samalle tai eri puolelle. Jatkossa uskon, että lautakuntatasolla tullaan käymään nykyistä syvällisempää keskustelua palvelukokonaisuuksien sisällöistä, laadusta ja hinnasta. Samalla voidaan tehdä aitoja arvovalintoja erilaisten palveluiden välillä. Tässä mallissa hyöty koituu kuntalaiselle; palvelun hinta on läpinäkyvä ja se toimii oikeana arviointiperusteena sekä palvelun laatuun tullaan kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota.
Organisaatiomuutoksessa on otettu käyttöön palvelun käyttäjäryhmien mukainen, osin ikäänkin perustuva toimialajako. Entisen sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen osalta on siirrytty hyvinvointipalveluihin. Tavoitteena on ollut asiakaslähtöinen integraatio. Hyvinvointipalveluissa toimintoja on edelleen jaoteltu esim. tilaajan osalta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä lasten ja nuorten palveluihin. Tuottajan osalta jaottelussa on esim. terveys- ja vanhuspalvelut sekä lasten, nuorten ja vapaa-ajan palvelut. Viime vuoden tilinpäätöksen mukaan sosiaali- ja terveystoimen toimintakate oli lähes 83 M€ ja sivistystoimen lähes 41 M€. Kun koko kaupungin toimintakate oli 137 M€ niin noiden kahden toimialan merkitys talouden toteutumisessa on merkittävä. Suurimmat vaikutukset talouteen ja toimintaan niin hyvässä kuin pahassa tapahtuvat suurimmissa kokonaisuuksissa. Tästä syystä Imatralla on tehty erittäin suuria rakenteellisia ratkaisuja hyvinvointipalveluissa.
Organisaatiouudistuksen osana viime vuonna kaupungin suorassa omistuksessa olleet kiinteistöt siirrettiin kiinteistön luonteen mukaan joko liikelaitoksen tai toimitilayhtiön hallintaan. Siirto vaikutti emokaupungin taseeseen ja luo haasteita luottamushenkilöiden osalta eri vuosien vertailtavuudelle. Siirto on kuitenkin erinomainen. Tulorahoitus on riittänyt toiminnan pyörittämiseen ja kaiken lisäksi ja mikä parasta, myös investointien rahoittamiseen.
Yhtenä painopistealueena oleva matkailu on synnyttänyt tänne Ukonniemeenkin lyhyessä ajassa melkoisesti aktiivisuutta. Kaupunki on omalla toiminnallaan pystynyt tukemaan kehitystä mm. investoimalla tälle alueelle uuteen jäähalliin. Imatralla on linjattu, että kaupungin tehtävä on olla mahdollistamassa elinkeinoelämän toiminnan syntymistä ja kehittymistä. Viime kauden valtuusto on sitoutunut tähän mm. siten, että talouden tavoitteista huolimatta elinkeinopoliittisia investointeja voidaan rahoittaa lainalla. En näe mitään ennusmerkkiä, että uusi valtuusto lähtisi tätä linjausta muuttamaan tai edes kyseenalaistamaan.
Tehdyt rakenteelliset muutokset ovat olleet isoja ja montaa kuntalaista läheisesti koskettavia. Niinpä toteutus ja varsinkin ennen sitä käyty kuntalaiskeskustelu on ollut ajoittain värikästäkin. Imatralla on mm.
Sosiaali- ja terveystoimessa on otettu käyttöön uusia toimintatapoja. Tällainen on esim. yön yli hoito –malli päivystyspotilaan hoitotarpeen arvioinnissa ja tarkoituksena on hoitaa potilas oikeassa hoitopaikassa ja hallita erikoissairaanhoidon menoja. On laskettu, että tällä toimintamallilla ollaan säästetty vuositasolla 200.000 €. Vakinaiseksi toimintatavaksi on otettu myös tehostetun sairaanhoidon tiimi ja ensihoidon tiivis yhteistyö sekä keskussairaalasta kotiuttamista hoitava sijoittajasairaanhoitaja. Kehittämistoimia on tehty myös kotisairaanhoidossa mm. toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotolla sekä lisäämällä kotiin annettavia palveluita. Kuluvan vuoden alusta on otettu käyttöön uusi kotona asumista tukeva palvelukokonaisuus, jonka perusajatuksena on antaa tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sen sijaan, että pyrittäisiin pitämään ikääntyvät kuntalaiset mahdollisimman pitkään pois palveluiden piiristä.
Rakenteellisia muutoksia on tehty myös sivistystoimessa. Koulu- ja päivähoitoverkkoa on tiivistetty. Toisen lukion lakkauttamispäätös on tehty. Ohjaavana ajatuksena on ollut laittaa resurssia opetukseen ja sisältöön, ei seiniin. Fyysisten tiivistämistoimenpiteiden lisäksi on panostettu sisältöön mm. purkamalla erityislasten ryhmiä ja integroimalla heidät osaksi omaa kodin lähellä toimivaa koulua.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat todella merkittävä osa kuntien taloutta. Tämän osa-alueen onnistuminen tehokkaasti on välttämättömyys. Voisi jopa todeta, että julkinen sektori joko pysyy pystyssä tai kaatuu toiminnan kautta. Kaatumiseen meillä ei ole varaa. Jo tällä hetkellä Etelä-Karjalan osalta puhutaan esim. Eksoten kertyneiden alijäämien osalta summista, jotka johtavat koko maakunnan kestävyysvajeeseen.
Imatralla on onnistuttu tuottamaan palveluita laadullisesti vertailukelpoisella tasolla ja tuotantokustannuksiltaan edullisesti. Yksityiskohtaista vertailutietoa Imatran palveluiden tuotantokustannuksista, prosessien kustannustehokkuudesta ja osin myös laadusta saadaan erityisesti valmistelun tueksi Maisemamallista. Benchmarkkaus muihin kuntiin onnistuu tätä kautta. Kuntaliitto tekee myös kustannusvertailua ja Imatralla toki seurataan sitäkin. Tässä vertailussa on mukana 59 suurinta kuntaa, Eksote ja Kainuun maakunnan sosiaali- ja terveydenhuolto. Vertailussa käytetään nettotoimintamenoja, joita ei ole tarvevakioitu. Tämän vertailun mukaan Imatra on viime vuonna tuottanut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunsa halvemmalla kuin Eksote. Molempien kustannukset ovat vuodesta 2011 nousseet noin 6 %, mutta absoluuttinen ero euroissa on 224 € per asukas. Imatran osalta tämän suuruinen kustannusnousu johtaisi kokonaiskustannusten nousuun yli kuudella miljoonalla eurolla. Koska lautakuntien esitykset hallitukselle ja edelleen valtuustolle perustuvat realistiseen budjetointiin, tarkoittaisi perusterveydenhuollon osto väistämättä Imatralla veronkorotusta.
Imatran osalta on julkisuudessa esitetty näkemyksiä Imatran esim. saavuttaneen tehokkuutta ja alhaisen kustannustason hyödyntämällä pientä kokoaan ja ulkoistaneen merkittävän osan perusterveydenhuollosta. Ulkoistusväite ei pidä paikkansa vaan esim. toisen terveysaseman osalta olemme ostaneet henkilöstöresurssia yksityiseltä toimijalta. Ostopalveluiden käyttö on Imatralla myös strateginen valinta, sillä sen avulla saadaan tarkkaa kustannusvertailua oman toiminnan tehokkuudesta suhteessa ulkopuoliseen sekä palvelujen osto luo myös positiivista painetta omalle organisaatiolle kehittyä ja pysyä kehityksessä mukana.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen osalta tarvitaan lisätietoja ja keskustelua, jotta voidaan arvioida koko maakunnan osalta tulevaisuutta perusterveydenhuollon järjestämisen osalta. Imatralla lähtökohtana on aina ollut järjestämis- ja rahoitusvastuun tiukka yhteys – se joka rahoittaa, määrittelee ja ohjaa myös toimintaa. Henkilökohtaisena mielipiteenä voin todeta, että palvelutason määrittely, tavoitteiden määrittely, tavoitteiden toteutumisen seuranta ja rahoituksen riittävyyden seuranta ovat valtuutetun tärkeimpiä tehtäviä. Omistajan äänen on kuuluttava myös yhteisesti toteutetun palvelukokonaisuuden tuotannossa ja sen toteutuksessa.
Imatralla olemme valmiita soteuudistuksen lopullisten tavoitteiden mukaisesti avaamaan keskustelua tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta kannamme huolta omistajaohjauksesta. Lähtökohdan pitää olla tehokas, asiakaslähtöinen organisaatio, jonka toiminnalle ja rahoitukselle löytyy tuki omistajakuntien valtuustoista.
Imatran seutukunnan osalta on todettu, että yhteistyön tiivistämisellä ei ole enää saavutettavissa hyötyjä. Kuntarakennemuutoksen osalta Imatralla on yhdessä Lappeenrannan kanssa esitetty maakuntaan kahta kaupunkia. Tätä tukee lähidemokratia-ajatus sekä maakunnan hankala fyysinen muoto, jonka johdosta välimatkat ovat pitkiä ja saavutettavuus pohjois- ja eteläpään välillä on osalle kuntalaisia heikko. Imatralla ollaan avoimeen keskusteluun valmiita ja henkilökohtaisesti toivon, että vanha epäluottamus väistyy avoimen keskustelun ja yhteistyön tieltä. Maakuntamme tulevaisuus on omissa käsissä. Kilpailijamme tulevat maakunnan ulkopuolelta, ei omasta keskuudestamme. Tämä ajatus on tarpeen pitää mielessä, kun valtakunnalliset muutoshankkeet etenevät.
Yleisesti asioiden ja kokonaisuuksien yhdistämisissä on parempi laittaa yhteen hyviä kuin huonoja. Sama pätee kuntakentässä. Tasapainoinen talous on Imatralla ehdoton tavoite ja sen puolesta me olemme valmiita jatkossakin kehittämään toimintaa osana koko maakunnan hyvinvointia.
Anna Helminen Kaupunginhallituksen puheenjohtaja |
