Maakuntatilaisuus11.10.2013 Arvoisat ylijohtaja, valtiosihteeri, luottamushenkilökollegat ja muut läsnäolijat,
Lienemme kaikki yksimielisiä siitä, että maailma muuttuu huimaa vauhtia. Yleistä keskustelua, ei vähiten taloudellisesta tilanteesta johtuen, leimaa useat negatiiviset asiat. Lisäksi tämän hetkiseen tilanteeseen liittyy oleellisesti epävarmuus.
Meidän tulisi kuntarakenteesta keskustellessa pitää mielessä sekä raha että palvelut. Ilman rahaa ei aikaansaada palveluita ja päinvastoin. Lähtökohtana useat varmasti myöntävät, että kuntien toiminnassa on otettava jatkossa irti entistä enemmän tehokkuutta. Jotta tämä onnistuu, on välttämätöntä pureutua rakenteisiin ja etsiä uusia toimintatapoja. Kaikki ennen hyväksi havaitut toiminnot eivät enää tämän päivän maailmassa välttämättä sitä ole. Muutoksen tekeminen on vaikeaa, tunteita herättävää ja arvostelua saavaa toimintaa. Sen jos minkä poliittiset päätöksentekijät tietävät.
Henkilökohtaisena mielipiteenä voin todeta, että palvelutason määrittely, tavoitteiden määrittely, tavoitteiden toteutumisen seuranta ja rahoituksen riittävyyden seuranta ovat valtuutetun tärkeimpiä tehtäviä. Toki, kuntalaisnäkökulman huomioiminen on myös tärkeää. Lyhyesti ja yksinkertaistaen voisi todeta kaiken kulminoituvan kahteen sanaan: raha ja palvelut.
Rakenteiden muuttamisen lisäksi toivoisin tulevaisuuden pohdinnan pohjautuvan elinkeinon ja elinvoiman ympärille. Vain sillä, että maakuntamme on elinvoimainen, voimme saavuttaa strategisia tavoitteitamme. Elinvoiman kautta rahoitetaan myös ne peruspalvelut, joita kuntalaiset tarvitsevat.
Rakenteiden muuttaminen ja jäykkien raja-aitojen poistaminen tietyissä asioissa, ei onnistu ilman muutosta kuntarakenteeseen. Perusasioidenkin hoitaminen yhdessä sopimusten kautta on työlästä. On myös varmaa, että asiakasrajapintaan saadaan enemmän resurssia, jos hallintoa pystytään tehostamaan. Tähän näkemykseen liittyy oleellisesti myös omistajaohjaus. Isoista kokonaisuuksista puhuttaessa rahoitusvastuun yhteys palvelujen järjestämiseen on oleellinen. Sillä joka rahoittaa, tulee olla mahdollisuus määritellä ja ohjata toimintaa.
Ministeriö on omissa selvityksissään päätynyt yhden kaupungin vaihtoehtoon. Imatra on omissa lausunnoissaan toistuvasti todennut kahden kaupungin mallin olevan soveltuva ja ensisijainen vaihtoehto. Tätä tukee lähidemokratia-ajatus sekä maakunnan hankala fyysinen muoto, jonka johdosta välimatkat ovat pitkiä ja saavutettavuus pohjois- ja eteläpään välillä on osalle kuntalaisia heikko.
Olkoon kuntarakenne jatkossa mikä tahansa, on varmaa että osiensa summa on suurempi kuin osat erillään. Tämän yhtälön toteutumisella on toki joitakin reunaehtoja. Yksi oleellisimmista on luottamus. Luottamuksen lisäksi tarvitaan avointa mieltä, keskustelua, toisten arvostusta ja kunnioitusta. Unohtaa ei myöskään sovi vastuullisuutta; tämän päivän päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen.
Todella toivon, että me löytäisimme yhteisen tahdon etsiä aidosti koko maakunnalle tulevaisuutta, joka takaa se, että Etelä-Karjala on houkutteleva ja merkittävä maakunta Suomen maakuntien joukossa. Maakuntamme ja meidän tulevaisuus on omissa käsissä. Kilpailijamme tulevat maakunnan ulkopuolelta, ei omasta keskuudestamme. Tämä ajatus on myös tarpeen pitää mielessä.
Toivon meiltä päättäjiltä nyt kauaskatseisuutta. Tulevilla selvityksillä ja päätöksillä ei rakenneta tulevaisuutta huomiseen ja ylihuomiseen vaan pidemmälle tulevaisuuteen. Lopuksi haluan tähän avoimuuteen ja keskusteluun pohjautuen muistuttaa siitä, että ”Mieli on kuin laskuvarjo: se toimii vain avoimena”. Tätä avoimuuteen meillä on mahdollisuus jo tänään. |