Kaukopään koulu 80 vuotta

14.12.2017

Arvoisa juhlaväki, koulun entiset ja nykyiset opettajat ja oppilaat, hyvät naiset ja herrat;

 

Minulla on upea tehtävä tuoda teille tervehdys Imatran kaupungin Kaukopään kouluun, imatralaisena päättäjänä ja tämän koulun entisenä oppilaana.

 

Kaukopään koulu on saavuttanut kunnioitettavan iän - 80 vuotta. Pitkä aika, jos sitä vertaa vaikka itsenäisyytemme pituuteen. Olemassaolonsa aikana rakennus on toiminut nykyisen peruskoulun lisäksi kansa- ja jatkokouluna, sotasairaalana ja jopa kirkkona. Se on ollut osa monen perheen, suvun ja sukupolven elämää täällä Rautiossa. Niin minunkin, minun sisareni, isäni, äitini, sisareni lasten, serkkujeni, setieni, tätieni, isovanhempieni. Koulussa on ollut opettajia, jotka ovat pitkä työuransa aikana kirjaimellisesti opettaneet puolta sukuamme.

 

Maailma koulun rakentamisaikaan vuonna 1937 oli kovin erilainen kuin nykyisin. Teollistumisen alkuaskeleita vasta aloitettiin ottamaan. Elinympäristön kehittäminen vaati ja samalla myös tarjosi paljon työtä ja toimeentuloa. Rautionkylässä elettiin hyviä aikoja – vuonna 1935, 2 vuotta ennen koulun ensihetkiä, oli käynnistynyt Enso-Gutzeitin tehdas, Immolaan rakennettiin sotilaslentokenttä ja rautatieyhteyksien rakentaminen tällä alueella oli merkittävää. Väkimäärä kasvoi ja tarvittiin lisää opetustilaa. Rakentui Kaukopään koulu, joka vihittiin 17.11.1937. Näiden seinien sisälle asettui aluksi 4 opettajaa ja 200 oppilasta.

 

Kaukopään koulu, tuolloin vielä kansakoulu, vastasi omalta osaltaan kansalliseen päätavoitteeseen – kansakoulujen tavoitteena oli vahvistaa kansallista yhtenäisyyttä. Ihanteena oli kasvattaa lapsista ahkeria ja yhteiskunnalle hyödyllisiä kansalaisia. Yhtä lailla poikien ja tyttöjen kuului saada yleissivistys. Uskon, että pitkäaikainen ja kansallinen vahva yhteinen ymmärrys koulutuksen ja sivistyksen merkityksestä on ollut koko Suomen 100-vuotisen historian kulmakivi ja menestyksen avain.

 

 

Hyvä juhlayleisö,

 

Olen itse ollut tämän koulun oppilaana 6 vuoden ajan eli koko ala-asteikäni. Aloitin ekaluokkalaisena vuonna 1983 ja päätin ala-asteaikani vuonna 1989. Minun ala-astevuosina juhlittiin tämän koulun 50-vuotista taivalta. Tuntuu, ettei mikään ole tällä välin muuttunut ja silti lähes kaikki on muuttunut. Koulun seinät ovat samat, oppilasmäärä paljon pienempi. Joulu- ja kevätjuhlissa tämän salin seinät pullistelivat; oli vaikeaa saada kaikkia oppilaita, opettajia ja juhlan seuraajia mahtumaan samanaikaisesti saliin. Minun ala-asteaikana me söimme luokissa. Toimimme kukin vuorollamme ruokajärjestäjinä ja kannoimme ruoan ja astiat luokkiin ja pois. Me opiskelimme tiiviisti pulpetissa istuen. Opettajan sana oli laki tai ainakin laista seuraava.

 

Kouluaikaiset muistoni liittyvät pääosin kavereihin ja opettajiin. Osan luokkakavereiden kanssa pidetään yhteyttä edelleen – siitä huolimatta, että välimatkaa on paljon. Siitä ainoasta minua napakasti liiallisen äänenkäytön vuoksi komentaneesta ja jonon hännille siirtäneestä sijaisopettajasta tuli aikuisikään asti pitkäaikainen ystävä ja kirjeenvaihtokaveri. Minun aikana oppimistulokset olivat kovin vaihtelevia. Kaikille ei selkeästikään sopinut paikallaan istuminen ja oppiminen kuuntelemalla. Elävästi mieleen on jäänyt luokkakaverin historian kirjan väliin piilottama pinaattiletku, joka aikanaan homeisena löytyessään johti letun piilottajan pulpetin kiinninaulaamiseen. Tuli siinä talonmiehelle töitä ja olipa se osoitus sen ajan ruokakulttuurista. Ruoka otettiin ja se tuli syödä. Kokonaan. Ala-asteaikanani muuten hetken aikaa juotiin maito suoraan tölkistä. Jokaiselle oli varattu pieni tölkki ja mukeja ei käytetty. Ja tämä tietysti johti siihen, että käyttäytyminen siirtyi vanhempien kauhuksi myös kotiin. Onneksi tämä tapa loppui lyhyeen.

 

Ala-asteaikanani tältä kylältä sai hankittua maidon ja leivän, kynät ja kumit, urheiluvälineet ja jopa vaatteet. Valikoiman laajuus ei nykypäivään verrattuna päätä huimannut, mutta se riitti ja siihen oltiin tyytyväisiä. Jossain vaiheessa maailma tuntui pienentyvän. Enää Vuoksenniskalla, Imatrankoskella, Lappeenrannassa tai jopa Helsingissä käynti ei ollutkaan iso juttu vaan arkipäivää. Samalla kaupankäynti siirtyi omilla kulutusvalinnoillamme pois omalta kylältä ja muutti kyläraitin aktiivisuutta. Tämä on mielestäni oiva osoitus siitä, mikä merkitys omalla käyttäytymisellämme on elinympäristömme kehittämiseen ja kehittymiseen. Niin hyvässä kuin pahassa.

 

 

Maailmamme, ympäristömme on koko pitkän historiamme, myös koko tämä koulun olemassaolon ajan ollut muutoksessa. Asukasmäärän kasvu, sota-aika, jälleenrakentaminen, väkimäärän lasku, peruskoulun synty, automaatio ja digitalisaatio ovat muun muassa olleet asioita, jotka ovat leimaavat kehitystämme viime vuosikymmeninä.

 

Maailman muutos pakottaa toimintatapamme ja järjestelmämme muuttumaan. Näin siitä huolimatta, että joskus haluaisimme säilyttää kaiken ennallaan. Siihen meillä ei vaan ole mahdollisuutta. Itseasiassa päinvastoin - muutoksen tarve tulee, näin uskon, entisestään kasvamaan ja meidän pitäisi olla aiempaa valmiimpia omaksumaan uusia asioita.

 

Me emme todellakaan tiedä, mitä tapahtuu viiden tai kymmenen vuoden päästä. Jo nyt autot ajavat ilman kuljettajaa; ei vaan maailmalla vaan testikäytössä Suomessakin. Me emme ole vielä nähneet kaikkia vaikka robotisaation ja tekoälyn kautta tulevia muutoksia. Itse asiassa emme todennäköisesti niitä edes vielä tunnista emmekä osaa niitä edes kuvitella. Ei kukaan meistä osannut arvata vielä 20 vuotta sitten, miten kännykät muuttaisivat elämäämme ja tapaamme toimia.

 

Tosiasia on se, että robotisaatio ja tekoäly tulevat muuttamaan tulevaisuuden työelämää jopa niin, että osa nykyisistä ammateista poistuu kokonaan ja korvautuu uusilla. Uudessa maailmassa vanhat tavat, tottumukset ja osaaminen eivät riitä. Ollaksemme vahvoja ja pärjätäksemme globaalissa kilpailussa, meidän on välttämätöntä muuttua. Suomalaisilla on ollut tähän kykyä, sen historiamme on meille osoittanut. Mutta onko meillä halua? Onko meillä rohkeutta?

 

 

Koulujen uudella opetussuunnitelmalla on pyritty vastamaan muuttuvan maailman haasteisiin. Keskeistä uudistuksessa on uusi oppimiskäsitys, joka korostaa oppilaan roolia aktiivisena toimijana ja oppimista vuorovaikutuksena. Julkisuudessa päähuomion, negatiivisen sellaisen, ovat saaneet kaunokirjoitus ja koodaus. Onpa koko uudistus jopa rinnastettu näihin. Yksittäisten oppiaineiden muutokset ovat kuitenkin pieniä verrattuna uusien opetussuunnitelmien suuriin periaatteellisiin muutoksiin.

Uudet opetussuunnitelmat korostavat oppiaineiden opetuksessa laaja-alaista osaamista. Opiskelu, työelämä sekä aktiivinen kansalaisuus – siis se jo aikanaan kansakoululla ollut tavoite - edellyttävät eri tietojen ja taitojen hallintaa omien arvojen, asenteiden ja tahdon pohjalta. Erityinen merkitys on tietojen ja taitojen yhdistämisellä ja vuorovaikutuksella.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin kuuluvat ajattelun ja oppimisen taidot, vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot sekä monilukutaito – taito tuottaa ja taito tulkita erilaisia tekstejä. Laaja-alaiseen osaamiseen kuuluvat myös arjen taidot ja itsestä huolehtiminen. Tärkeässä roolissa on myös tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys sekä yhteiskunnallisen osallistumisen ja vaikuttamisen taidot.

Oppilaasta on tullut aktiivinen toimija, ei pelkkä objekti kuten vielä minun ala-asteaikoina vahvasti oli. Tämä muutos on paitsi välttämätön, se on myös mielestäni positiivinen asia. En yhtään häpeä todeta omien lapsieni olevan minua samanikäisenä ollessani paljon viisaampia ja taitavampia. Teknisten laitteiden käytössä, kielitaidossa, maailmankatsomuksessa ja avoimuudessa he ovat monelta osin jo alle 10-vuotiaina ohittaneet oman tasoni paljon heitä vanhempana.

 

Hyvät kuulijat,

 

Imatralla on viimeiset pari vuotta käyty välillä kiivastakin keskustelua kouluverkon tulevaisuudesta. Useissa vielä nyt hyvin toimivissa kiinteistöissä tulee olemaan merkittävä peruskorjauksen tarve seuraavien vuosien aikana. Investointitarpeen rinnalle on nostettu keskustelu opetuksen laadusta ja opetuksen tasa-arvoisuudesta. Tärkeässä roolissa ovat olleet uuden opetussuunnitelman toteutusta tukevat modernit oppimisympäristöt, joissa perinteisistä vanhanaikaisista luokkahuoneista siirrytään uudenlaisiin tiloihin ja tilankäyttöön. Tärkeä osa tarkastelua ovat olleet myös terveet ja turvalliset tilaratkaisut sekä resurssitehokkuus.

 

Kuten kaikki varmasti tietävät, edellä mainittujen seikkojen pohjalta on kaupunginvaltuustossa tehty päätös siirtymisestä koulukeskuksiin ja yhtenäiskouluihin. Se muuttaa totuttua, se synnyttää uutta historiaa.

 

Minä näen palveluverkkoratkaisun ennen muuta laadullisena asiana. On fakta, että rakennuskantamme on tulevina vuosina kunnostuksen tarpeessa. Ja kun samaan aikaan oppilasmäärä koko kaupungin alueella, Kaukopään koulu mukaan lukien, on vuosien saatossa ollut laskeva, on laskennallinen neliömäärä per oppilas kasvanut ja tämä on johtanut suhteellisesti aiempaan suurempiin kiinteistökuluihin per oppilas.

 

Sen sijaan, että ylläpidämme ylimääräisiä seiniä, meidän tulee panostaa seinien sijaan opetuksen laatuun, sisältöön, välineisiin, erikoistiloihin, henkilöstön monipuoliseen käyttöön, henkilökunnan täydennyskoulutukseen, tiimiopettajuuteen ja riittäviin tukitoimiin esimerkiksi sijaisten käytön kautta.

 

Palveluverkkoratkaisu on myös tasavertaisuuskysymys – kaikki lapset riippumatta asuinpaikastaan kaupungin sisällä ansaitsevat sisällöllisesti ja laajuudeltaan samantasoista opetusta ja kaikki ansaitsevat tasa-arvoiset mahdollisuudet jatko-opiskeluun. Samoin on oppilashuollon kanssa. Kaikilla lapsilla tulee olla yhtäläinen oikeus päästä terveydenhoitajalle tai kuraattorille viikon jokaisena päivänä. Nyt näin ei ole.

 

Tiedän, että sopeutuminen tehtyyn päätökseen on vaikeaa ja asian prosessointi on vielä kesken. Ymmärrän myös ihmisten epäilykset. Vanhempani, tämä kouluyhteisö ja koko kyläyhteisö kasvattivat minut vastuullisuuteen. Vastuulliseen päätöksentekoon liittyy aktiivinen tosiasioiden selvittäminen, niihin reagoiminen ja toimiminen riittävän ajoissa. Paniikkiratkaisuissa ei yleensä synny hyviä, pitkäaikaisia lopputuloksia.

 

Hyvä juhlayleisö,

 

Meidän aikuisten tehtävä on opettaa, neuvoa ja kasvattaa lapsia. Kodin vastuulla, yhdessä koulun ja miksei vanhaan tapaan koko kyläyhteisön kanssa. Meidän vastuulla on identiteettiimme liittyvän historian kertominen. Meidän vastuulla on opettaa, mikä on oikein ja mikä väärin. Meidän tehtävä on kertoa, missä menee hyvän ja huonon käytöksen raja. Kieltämättä välillä, erityisesti tällaisena sosiaalisen median kulta-aikana, tuntuu, että aikuisiltakin tuppaavat tavat unohtumaan.

Meidän aikuisten tehtävänä on myös huolehtia siitä, että lapsemme saavat parhaat mahdolliset eväät elämäänsä. Näin on toimittu kautta historian. Myös 80 vuotta sitten, kun sen ajan aikuiset päättivät panostaa tämänkin koulun syntyyn. Ajan muutos tulee huomioida ja uusiin tilanteisiin tulee sopeutua. Sokrates on todennut, että

Muutoksen salaisuus on keskittää kaikki voimasi,
mutta ei vanhan vastustamiseen,
vaan uuden rakentamiseen.

 

Näillä sanoilla toivotan mitä parhainta onnea juhlivalle koululle ja sen toimijoille. Toivon viisautta ja intoa uuden oppimisessa. Itsemme, Imatran ja koko Suomen parhaaksi.

 

 

16.08.2021Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan valinta
24.05.2021Tilinpäätösvaltuusto; esittelypuheenvuoroni
15.05.2021Katukanava-kirjoitus Imatran toimintakulttuurin muutoksesta
03.05.2021Eriävä mielipide Mansikkalan koulun vararehtorivalintaan
26.04.2021Eriävä mielipide kaupunginjohtajavalintaan
26.04.2021Puhe kaupunginvaltuusto 26.4.2021 - kaupunginjohtajavalinta
06.03.2021Riitta Uosukainen tukee Annan kuntavaaliehdokkuutta
06.03.2021Ehdolle kuntavaaleihin
01.02.2021Mioni-yrityspuistoon liittyvä keskustelu
19.01.2021Kaupungin johtamisrakenteesta, Katukanava-kirjoitus
07.12.2020Maapoliittisen ohjelman käsittely kaupunginvaltuustossa
09.11.2020Talousarviovaltuusto
05.11.2020Kommentti Imatrankosken koulu nuorisotilaksi -aloitteen käsittelyyn liittyen
25.05.2020Tilinpäätösvaltuusto
05.12.2019Imatran kaupungin henkilöstöjuhla -juhlapuhe
11.11.2019Talousarviovaltuusto
16.09.2019Valtuustoaloite anonyymistä rekrytoinnista
27.05.2019Tilinpäätösvaltuusto
13.03.2019Kolumni Eksotesta Imatralainen-lehdessä
10.12.2018Talousarviovaltuusto
28.05.2018Tilinpäätösvaltuusto
28.05.2018Valtuuston päätös sotekiinteistöistä
27.02.2018Kolumni kaksoisraiteesta Imatralainen.lehdessä
14.12.2017Kaukopään koulu 80 vuotta
01.12.2017Talousarviovaltuusto
01.10.2017Vanhusten viikon juhla
01.07.2017Imatran kaupungin tervehdys Itä-Länsi -pesäpallotapahtumassa
01.07.2017Imatran kaupungin tervehdys Itä-Länsi -pesäpallotapahtumassa
27.05.2017Tilinpäätösvaltuusto
24.04.2017Kaupunginjohtajan valinta, kaupunginvaltuusto
18.03.2017Hannu Sopasen muistokonsertti
11.02.2017Imatran uuden teatetrin avajaiset
19.12.20166. luokkalaisten itsenäisyyden ja joulun juhla
14.12.2016Talousarviovaltuusto
13.12.2016Tiina Wilén-Jäppisen muistovaltuusto
06.12.2016Itsenäisyyspäivän juhla Kulttuuritalo Virrassa
14.10.2016Kouluverkko kaupunginvaltuustossa
08.10.2016Kulttuuritalo Virta 30 v
20.06.2016Tilinpäätösvaltuusto
09.06.2016Teatterin harjannostajaiset
15.05.2016IPV - kauden avaus
12.04.2016Kolumni Imatralainen
30.01.2016Tervehdys SM-hiihdot palkintojenjako
29.01.2016SM-hiihtojen avajaiset
19.12.2015Prisman harjakaiset
07.12.2015Talousarviovaltuusto
03.12.2015Teatterin peruskiven muuraus
02.12.2015Imatran Invalidit ry:n esteettömyysseminaari
27.10.2015Kolumni Imatralainen
15.06.2015Tilinpäätösvaltuusto
01.04.2015Kolumni Imatralainen
08.12.2014Talousarviovaltuusto
29.10.2014Kolumni Imatralainen
04.10.2014Imatran seudun Pelastakaa Lapset ry 50 vuotta
18.09.2014Kutsunnat
17.06.2014Tilinpäätösvaltuusto
22.04.2014Kolumni Imatralainen
17.03.2014Strategia kaupunginvaltuustossa
17.03.2014Kouluverkko kaupunginvaltuustossa
22.01.2014Kuntarakenneseminaari Kulttuuritalo Virrassa
09.12.2013Talousarviovaltuusto
08.11.2013Imatran Postimerkkikerho 70 v
30.10.2013Kolumni Imatralainen
11.10.2013Maakuntatilaisuus
10.10.2013Vanhusten viikon juhla
28.08.2013Kutsunnat
19.08.2013Saimaan AMK:n omistusjärjestely kaupounginvaltuutossa
28.06.2013Imatra Big Band Festivaalin avajaiset
10.06.2013Tilinpäätösvaltuusto
17.04.2013Maakuntatilaisuus
16.04.2013Kolumni Imatralainen
16.03.2013Naiskuoropäivien avaus
10.12.2012Hankintastrategia 2013-2010 kaupunginvaltuustossa
10.09.2012Valtuustoaloite lastenhoitohuoneen järjestämiseksi
18.06.2012Hankinnat
01.11.2011Katukanava-kirjoitus Imatran korkeista asumiskustannuksista