Tilinpäätösvaltuusto10.06.2013 Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Jos nyt käsittelyssä olevaa vuoden 2012 tilinpäätöstä pitäisi kuvata yhdellä sanalla, arvio olisi varmasti hyvä. Ympäröivässä maailmassa on ollut paljon erilaisia epävakautta ja muutostarvetta aiheuttavia ilmiöitä; on ollut eurokriisiä, korkeaa työttömyyttä, rakenteellista työttömyyttä, elinkeinorakenteen muuttumista, huoltosuhteen heikkenemistä.
Imatra on ollut kautta historiansa perinteinen teollisuuskaupunki. Savupiippujen varjossa ovat isoisät, isät ja pojat palvelleet suurteollisuutta. Tämä perusteollisuus on ollut vahva selkäranka Imatran kaupungin taloudessa. Verotulot sekä henkilöverotuksesta että yhteisöverotuksesta ovat olleet moniin muihin kuntiin verrattuna korkeita. Teollisuuden rakennemuutos on kuitenkin muuttanut tilannetta. Olemme olleet pakotettuja muuttamaan toimintatapoja ja asenteita. Palvelusektori ja erityisesti matkailun ympärille kehittynyt klusteri ovat tulleet, ei vähiten läheisen valtakunnan rajan ansiosta, merkittäviksi elinvoiman lähteiksi. Kaupunginvaltuusto on tämän muutoksen tiedostanut jo vuosia sitten ja matkailu onkin otettu yhdeksi kaupungin strategisesti tärkeäksi painopisteeksi. Perinteisen teollisuuspaikkakunnan muutos teollisuus- ja palvelualan paikkakunnaksi ei ole kuitenkaan ollut helppoa esim. työvoiman ja työpaikkojen kohtaamisen kannalta.
Imatralla työttömyys on säilynyt korkealla, viime vuonna lähes 14 prosentissa. Haasteellisinta tässä tilanteessa on erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys, joihin on erittäin vaikea löytää helppoja ja ennen kaikkea nopeita vaikuttamiskeinoja.
Varmasti teollisuuden rakennemuutoksesta ainakin osin johtuva muuttoliike poispäin on laantunut. Kaupungin väkiluku jatkoi kuitenkin viime vuonna laskua. Vuoden lopussa asukasmäärä oli 28289 henkilöä. Tällä hetkellä suurin muutoksen vaikuttava tekijä on kuolleisuuden enemmyys syntyvyyteen nähden. Viime vuonna alle 6-vuotiaita kuntalaisia oli 5,8%, kun vastaava osuus koko maan osalta oli 7,8%. Vieläkin huolestuttavampi on muutos 15-64 -vuotiaiden ikäluokassa. Näiden työikäisten osuus tulee arvion mukaan vähenemään viime vuoden 62 prosentista 55 prosenttiin. Tämä on luonnollista seurausta tämän päivän aika tyypilliselle ikäjakaumalle ”ruuhka-Suomen” ulkopuolella. Sekä ikäjakauman muutos, että elinkeinorakenteen muutos tulevat väistämättä aiheuttamaan paineita kunnan päätöksenteossa, kun huomioidaan palvelutarve ja toisaalta veronmaksukyky.
Kaupungin talous on koko kuntakenttään nähden erittäin hyvässä tilassa. Jo viitenä viime vuotena vuosikate on ylittänyt poistot. Kolmen viime vuoden aikana olemme pystyneet pienentämään lainakantaa. Vuoden 2012 vuosikate oli 11,6 M€, poistot 7,5 M€ ja lainakanta per asukas 1712 €. Kaupungin talous on tasapainossa, tase on vahva ja siten kaikki tarvittavat muutokset voidaan tehdä rauhassa. Äkkipäätöksiin ja –muutoksiin ei ole tarvetta.
Koko kaupunkikonsernin osalta edellinen tilikausi oli alijäämäinen. Syy tähän on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän aiheuttama alijäämä. Alijäämän syntyyn ja lisäalijäämän estämiseen koko kuntayhtymän osalta on reagoitu ja lisäpäätöksiä tullaan tekemään vielä tämän vuoden puolella. Peruskunnissa on tämän asian osalta hyvin yhtenäinen näkemys siitä, että alijäämäkierre on katkaistava. Vaikka Imatra ei Eksotessa olekaan mukana kuin erikoissairaanhoidon osalta, huoli alijäämästä on yhteinen. Kyse on koko maakunnan kantokyvystä, elinvoimasta ja tulevaisuudenkuvasta.
**** Suurena haasteena näen jatkossa toimintakatteen kasvun. Siihen on jo jouduttu kiinnittämään ja joudutaan varmasti jatkossakin kiinnittämään erityistä huomiota. Toimintakate on kasvanut vuodesta 2011 vuoteen 2012 yli 7 miljoonalla eurolla. Valtakunnallisessa vertailussa olemme toimintakatteessa likimain keskiarvossa (-4855 / -4788 t€/asukas), mutta rahoituksellisesti asemamme on keskiarvoa heikompi. Toimintakatteen kasvun hillitseminen on välttämätöntä, jotta meille tulevaisuudessakin jää varoja kaupungin kehittämiseen ja elinvoimaisuuden parantamiseen.
Toimintakatteen lisäksi myös verotulopohjan muuttuminen ja verojen kertyminen sekä valtionosuuksien muutokset vaativat tarkkaa analysointia.
Toiminnallisesti viime vuosi oli merkittävä. Vuoden 2012 aikana tehtiin päätökset ja otettiin jo osin käyttöönkin uusi organisaatiorakenne. Siirtyminen sopimusohjausmalliin on ollut yksi tapa lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta. Tilaajan ja tuottajan välinen yhteistyö perustuu kumppanuuteen, mutta taustalla on tai tulee olemaan kuitenkin aitoja sopimuksia tilattavista palveluista, niiden laatumäärityksistä ja hinnoista. Mallin tehokas hyödyntäminen vaatii aikaa, mutta jo nyt on havaittavissa, että isojen kokonaisuuksien pilkkominen pienempiin, hintalaput sisältäviin kokonaisuuksiin auttaa päätöksenteossa. Apu tulee erityisesti sitä kautta, että – edellyttäen kriteereiden ja laadun määrittelyn olevan tehdyn – erilaisia palveluita voidaan nyt laittaa vaakakuppiin joko samalle tai eri puolelle.
Lautakuntien työskentelyssä muutoksen tulisi johtaa entistä enemmän sisältökeskusteluun. Kun nyt lautakunta jakaa rahansa tuottajalle tasaisella tahdilla, talouden toteuma on kuukausitasolla aina tasapainossa. Jotta tämä ei loisi liiallista hyvän olon tunnetta, on syytä keskittyä erityisesti tulosten seuraamiseen – siihen, mitä ja miten rahalla on saatu aikaan.
Jatkossa uskon, että lautakuntatasolla tullaan käymään nykyistä syvällisempää keskustelua palvelukokonaisuuksien sisällöistä, laadusta ja hinnasta. Samalla voidaan tehdä aitoja arvovalintoja erilaisten palveluiden välillä. Tässä mallissa hyöty koituu kuntalaiselle; palvelun hinta on läpinäkyvä ja se toimii oikeana arviointiperusteena sekä palvelun laatuun tullaan kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota.
Viime vuonna toteutettiin myös toimitilojen ja kiinteistöjen ylläpidon yhtiöittäminen. Ratkaisu on osoittautunut erinomaiseksi sekä taloudellisesti että toiminnallisesti siten, että toimialoilta peritty vuokra pääomavuokran osalta aidosti menee omaisuuden arvon säilyttämiseen.
****
Talouden tasapainon tulee olla jatkossakin ehdoton tavoite. Tasapainoinen talous mahdollistaa on se, mikä mahdollistaa palveluiden järjestämisen sekä tuottamisen. Talouden seurannassa ja reagointitarpeen havainnoinnissa on ehdottoman tärkeää saada luottamushenkilöiden käyttöön ajantasaista tietoa strategisesti tärkeistä osa-alueista. Raportoinnin kehittämisprojekti on hallituksen osalta käynnissä. Lautakunnissa on käyty ja on edelleen tarpeen käydä keskustelua raportoinnin sisällöstä. Oikeiden strategisesti merkittävien seurantamittareiden valinta on haastava, mutta välttämätön tehtävä. Tavoitteiden asettelussa on lähdettävä konkreettisista, mitattavista asioista.
Palveluiden puolesta tulee olla valmis kehittämään omaa toimintaa siten, että strategiset tavoitteet saadaan toteutettua. On ehdottoman tärkeää, että pystymme edelleen toteuttamaan strategiassa asetettua tavoitetta elinvoimaisuuden lisäämisestä, toimintaedellytysten luomisesta ja uusista työpaikoista. Uudet työpaikat syntyvät erityisesti pk-sektorille ja palvelualoille. Kaupungin osuus tämän tavoitteen toteutumisessa on ennen kaikkeen asioiden mahdollistamisessa: kaavoituksessa, yhteydenpidossa ja asenteessa.
Työttömyyden kasvun taittamiseksi hallitus on keskustellut jo seuraavista toimenpiteistä ja keskustelua tullaan varmasti jatkamaan tulevan syksyn aikana. Tämän vuoden aikana paneudutaan kaupungin omien strategioiden lisäksi myös seudulliseen elinkeinostrategiaan. Elinvoimaisuus, yritysten menestys, työllisyyden hoito sekä hyvinvointi liittyvät tiiviisti yhteen ja yhdessä asiassa onnistuminen edesauttaa muiden osa-alueiden myönteistä kehitystä.
Imatralla on kaikki edellytykset olla haluttu, kiinnostava ja houkutteleva asuin- ja matkailukaupunki. Edellytysten hyödyntämisessä tarvitaan meidän kaikkien panosta, sitoutumista, ennakkoluulottomuutta ja positiivista asennetta.
****
Haluan omalta osaltani kiittää valmistelevia virkamiehiä ja koko kaupungin henkilöstöä sekä luottamushenkilöitä sitoutumisesta strategian toteuttamiseen ja pitkäjänteiseen työhön. Tavoitteiden saavuttaminen on meidän kaikkien yhteinen asia. Olemme mukana palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa vain yhden asian, kuntalaisen vuoksi.
Rohkeus antaa halun ottaa riskejä, vahvuuden olla myötätuntoinen ja viisauden olla nöyrä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut Toivon meille kaikille rohkeutta entistä paremman tulevaisuuden tekemiseen. Näillä saatesanoilla kaupunginhallitus luovuttaa tilinpäätöksen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.
|