Tilinpäätösvaltuusto; esittelypuheenvuoroni

24.05.2021

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Vuosi 2020 oli todella poikkeuksellinen vuosi talouden, mutta erityisesti toiminnan näkökulmasta.

Edellinen vuosi 2019 oli ollut taloudellisesti haasteellinen koko Suomen kuntataloudessa. Kolme neljästä – siis 75% - Manner-Suomen kunnasta, eli yli 200 kuntaa teki vuonna 2019 negatiivisen tuloksen. Vuodet eivät ole veljiä keskenään. Tilastokeskuksen helmikuisen tiedotteen mukaan kuntatalous parani lähes kahdella miljardilla eurolla. Viime vuoden tunnusluvuista tulee kuntien osalta yhdet tilastohistorian parhaimmista.

Tässä vaiheessa tiedetään varmasti se, että kuntien ja kuntayhtymien myynti-, maksu- ja muut toimintatuotot pienenivät vuonna 2020 noin puolella miljardilla eurolla. Taustalla tuo aiemmin mainitsemani kävijämäärien pieneneminen joukkoliikenteessä, kulttuuri- ja urheilutapahtumissa.

Kulukehitys oli yleisellä tasolla maltillista. Se tukee oletusta siitä, että koronavuoden tapahtumista on syntynyt kuntiin muiden vaikutusten ohella myös säästöjä. Näyttää siltä, että rajoitustoimet, matkustuksen vähenemien ja etätyö laskivat kustannuksia. Inhimillisellä tasolla vaikutukset ovat valitettavan negatiivisvoittoiset. Sosiaalisten kontaktien vähäisyys, yksinäisyys, syrjäytyminen, lomautukset ja työttömyys sekä hoitotoimenpiteiden lykkääminen ja hoitojonojen pidentyminen tulevat vaatimaan vahvaa panostusta kaikilla eri tasoilla niin henkisesti kuin taloudellisesti.

Koronasta huolimatta Suomen tasolla kuntien verotulot yhteensä kasvoivat viime vuonna 4 prosenttia. Edellisenä vuonna harmaita hiuksia aiheuttanut verokorttiuudistus olikin nyt vaikutuksiltaan päinvastainen. Lisäksi kunnille jaettiin koronatukena yhteisöveron jako-osuuskorotus.

Kuntien valtionosuudet nousivat 11 miljardiin euroon vuonna 2020. Nousu on ennätysmäisen suuri. Suuri huoli on tilanteen normalisoituminen ja se, miten kunta-valtiosuhteessa valtionosuuksien määrä tulevaisuudessa muuttuu, kun nykyvelkoja valtion tasolla maksetaan pois.

 

Kaupungin johtaminen perustuu kaupunkistrategiaan, taloussuunnitelmaan, talousarvioon sekä muihin valtuuston päätöksiin. Hallintosäännön mukaisesti kaupunginhallituksen vastuulla on kaupungin toiminnan, hallinnon ja talouden johtaminen, strateginen ohjaus ja seuranta.

Tilinpäätöksen käsittely on yksi konkreettinen toimenpide niin talouden kuin toiminnan historiaan peilaavassa seurannassa. Tilinpäätös ja vuosi 2020 pitää sisällään lukuisia positiivisia asioita, joukossa toki myös negatiivisia, isoja ja pieniä, helppoja ja vaikeita. Talousarviokirjassa niitä on esitelty lukuisia.

Päällimmäistä ajatusta viime vuodesta voi kuvata yhdellä sanalla: erikoinen. Alkuvuodesta 2020 saatiin päätökseen raskaat YT-neuvottelut. Merkittävä säästö ja karsinta kohdistui johtamisrakenteen yläpäähän. Tämä tarkoitti toimenkuvien kirkastamista ja edellytti johtajilta ja esimiehiltä muutosjohtamista. Koko organisaatiolta tui löytyä muutosvalmiutta. Hyvin nopeasti alkuvuoden aikana, muutoshallinnan näkökulmasta liian nopeasti. Korona-virus yllätti meidät kaikki.

Imatran kaupungillakin jouduttiin tekemään nopeaa reagointia. Siirryttiin mahdollisuuksien mukaan etätöihin. Koulujen etäopetukseen siirtyminen onnistui nopeasti. Kiitos opetushenkilöstön ja oppilaiden hyvien digivalmiuksien. Ja kiitos aiempina aikoina päätöksiä digiloikkaan panostamisesta tehneille päättäjille. Tämä yksittäinen asia olkoon oivana esimerkkinä siitä, mikä merkitys on ennakoivalla päätöksenteolla.

Korona vaikutti toimintaan ja talouteen koko vuoden. Se lisäsi monessa kohtaa työtaakkaa; tuli valtavan paljon uusia hoidettavia asioita. Se lisäsi monessa kohtaa kustannuksia ja vähensi tuloja, kun päivähoidon maksut eivät tulleet veloitetuiksi, kun busseilla ei enää samaan tapaan matkustettu kuin aiemmin, kun tiloja jouduttiin sulkemaan jne. Toisaalta erikoinen aika loi myös uusia käytänteitä ja palvelumuotoja, joista hyvänä esimerkkinä liikuntapalveluiden virtuaalijumpat. Vastaavia esimerkkejä on useita.

Toiminnallisesti viime vuonna päästiin aimo harppaus eteenpäin palveluverkkoratkaisun toimeenpanossa, kun Mansikkalan koulukeskus valmistui. Tärkeänä palveluverkkoratkaisuun liittyvänä asiana päätöksenteossa pidettiin tiukasti kiinni, budjettiylityksestä huolimatta, turvallisen koulutien tavoitteesta ja tehtiin mittavat liikennejärjestelyratkaisut koulun ympäristössä. Turvallisten kouluteiden osalta tehtiin myös laaja kartoitus kaikkien koulukeskusten ympäristön liikkumisturvallisuudesta ja tehtiin saman tien pois kaikki nopeasti toteutettavissa olleet parannukset esim. valoineen ja liikennemerkkeineen.

Kaupunginhallitus teki viime vuonna totuttuun tapaan säännöllistä talouden seurantaa. Koronan vuoksi lähes koko vuosi meni odottavissa tunnelmissa. Kenelläkään ei ollut kunnolla käsitystä siitä, mihin tilanteessa päädyttäisiin ja miten verotulot ja valtionosuudet tulisivat toteutumaan.

 

Toteutuma oli vähintään kelvollinen. Valitettavasti se saavutettiin massiivisilla valtion noin 7 miljoonan euron suuruisilla koronakorvauksilla. Imatran kaupungin talous on koko Suomen kuntakenttään nähden edelleen erittäin vakaalla pohjalla. Vuoden 2020 tilinpäätös on ylijäämäinen, emokaupungin osalta 13. kerran peränjälkeen. Tuohon ei pelkällä tuurillakaan ja koronakorvauksilla pääse vaan taustalla on pitkäjänteistä työtä. Kovia rakenteellisia ratkaisuja, jotka vuosien saatossa on tehty päättäjien hyvässä yhteistyössä, yksimielisesti. Puheet siis riitaisesta päätöksenteosta ovat siksi osin liioiteltuja.

Kaupungin tilinpäätöksen tulos oli 4,4 M€ ylijäämäinen. Vuosikate oli liki 13 M€ ja suunnitelmanmukaiset poistot olivat reilu 8 M€. Koska vuosikate ylittää poistot, Imatran kaupungin talous täyttää ns. terveen talouden periaatteet.

Myynti- ja maksutuloissa jäimme talousarviosta reilun miljoonan, verotuloissa samoin noin miljoonan. Toimintamenot ylittivät talousarvion yli 5 miljoonalla. Tässä merkittävä selitys löytyy Eksoten toiminnassa sille syntyneestä alijäämästä, josta lainsäädännön mukaan tulee tehdä alijäämävaraus omistajakunnan kirjanpitoon.

 

Vuosikate parani edellisvuodesta noin 2 M€. Kunnallisverotuotto oli lähes sama kuin edellisenä vuonna, kiinteistöverotuotto vajaan miljoonan pienempi ja yhteisövero noin 0,5 miljoonaa suurempi kuin edellisenä vuonna. Kaupungin lainakanta kasvoi yli 11 M€ ja oli vuoden lopussa reilu 101 M€. Tätä kasvua selittää tehdyt päätökset, erityisesti kouluinvestoinnit. Tosiasia on se, että laina tulee maksaa pois ja siksi lainanhoitokyky edellyttää jatkossakin vahvaa ja tervettä taloutta.

 

Työttömyysaste on edelleen Imatralla korkealla tasolla. Koronan vaikutusten seurauksena lomautusten lisääntyessä viime vuoden työttömyyslukemat nousivat entistä huolestuttavammalle tasolle.

Iso haasteemme on edelleen se, että väki vähenee ja vanhenee. Imatran asukasluvun väheneminen jatkui vuonna 2020. (asukkaita oli vuoden lopussa 26.076 eli lähes 500 vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa). Vuotuinen väkiluvun vähenemä oli lähes 500 henkilöä. Edelleen erityisen huolestuttavaa on syntyneen ikäluokan määrä. Syntyneitä oli 16 enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta edelleen valitettavan vähän. Ajatelkaa, vuonna 2028 nämä viime vuonna syntyneet 150 lasta ovat ekaluokkalaisia. Kaukana ovat valitettavasti ne ajat, jolloin ikäluokka oli yli 300, tai edes 200.

 

Imatralla elinkeinorakenteen muutos on vaikuttanut ja tulee vaikuttaa myös kaupungin verotulokertymään. Työikäisen väestön määrä on aivan kriittinen menestystekijä kunnan verotulojen kertymisessä.  Vuotuisesta verotulosta työikäinen väestö tuo Imatralla yli ¾.

 

Ennusteen mukaan työikäinen väestö tulee vähenemään seuraavan 10 vuoden aikana yli 2500:lla mikä vastaa lähes 20%:ia työikäisestä väestöstä. Samaan aikaan eläkeläisten määrä tulee kasvamaan 12%:lla.

Ikärakenteen muutos yhdessä väkimäärän vähenemiseen tulee tulevaisuudessa entisestään lisäämään haastetta verotulojen kertymiselle. Ja kuten me kaikki tiedämme, verotuloilla on suora vaikutus siihen, miten tulevaisuudessa pystymme huolehtimaan nykyisistä ja tulevista kuntapalveluista.

 

Konsernitasolla yhtiöt toteuttivat valtuuston määrittelemää strategiaa ja tavoitteita. Yhtiöiden toiminta on selkeyttänyt toimintaa ja tehnyt siitä läpinäkyvää ja kustannustietoista.

Talouden osalta koko konsernin tilinpäätös on alijäämäinen. Lainakanta ja velkaantumisaste konsernitasolla on myös kasvanut. Positiivista on se, että lainakanta on isolta osin markkinaehtoisessa, ulkopuolisten maksajien kautta rahoitettavissa kohteissa, esim. lämpölaitoksessa ja vuokrakiinteistöissä.

 

 

Imatran vahvuus on ollut ketteryys ja yhteenhiileen puhaltaminen. Viime aikojen käänteet ja näkemyserot antavat valitettavan toisenlaisen kuvan toiminnasta. Tämä on hämmentävää kuntalaisille, haitallista kaupungin maineelle ja imagoteoille sekä uuvuttavaa työn tekijöille. Toivon mitä hartaimmin yhteistyötä – se onnistuu rakentavilla kommenteilla ja asianmukaisilla teoilla, se syntyy arvostavalla käytöksellä ja kunnioituksella. Se ei synny keljuilulla, se ei synny sillä, että strategiset yhteisesti sopimamme periaatteet unohdetaan. Se ei myöskään synny sillä, että toimimme epäloogisesti ja unohdamme aiemmin tehdyt päätökset ja johdonmukaisuuden.

 

Jatkossakin vain sellaisella päätöksenteolla, joka huomioi verotulokertymän, väestörakenteen, väestömäärän ja toimintaympäristön muuttumisen, voidaan huolehtia siitä, että meillä riittää jatkossakin riittävästi resursseja pitää huolta kaupungistamme ja kaupunkilaisistamme.

Tulevaisuuden menestys lepää sen varassa, miten onnistumme elinvoimahankkeissamme. Tarvitsemme lisää elinvoimaa, lisää työpaikkoja, lisää asukkaita. Elinvoima luo pitovoimaa ja vetovoimaa. Kaikki ne teot, jotka näitä voivat edesauttaa ovat toivottavia. Uskon, että samat tärkeät teemat tulevat säilymään kaupungin strategiassa tulevaisuudessakin. Toivon vahvaa panostusta ja sitoutumista strategiaan ja strategisiin tavoitteisiin. Ollaan niin loppukausi ja uudet päättäjät omalla kaudellaan niin rohkeita, että emme teilaa uskaliaita ideoita heti vaan ollaan aistit avoimena tutkimaan ja pohtimaan niitä huolella.

 

Päättäjien tehtävä on toimia sen mukaan, mitä on päätetty. Esim. kaupunginhallituksen puheenjohtajana en voi toimia muuten kuin miten laki ja hallintosääntö minua virkavastuulla velvoittaa. Minun yhdessä kaupunginhallituksen kanssa tulee huolehtia valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Kun valtuusto on yksimielisesti päättänyt eettisenä periaatteena olevan hyvä hallinto, kaupunginhallituksen tulee sitä päätöstä kunnioittaa ja sitä noudattaa.

 

Imatralla on edelleen kaikki edellytykset olla menestyvä kaupunki. Tavoitteen saavuttamisessa tarvitaan kaikkien panosta. Ihan kaikkien panosta, päättäjien, virkamiesten ja kuntalaisten. Hyödynnetään mahdollisuutemme, ei suljeta ovia.

 

Haluan omalta osaltani kiittää koko kaupungin henkilöstöä tärkeästä roolistanne Imatran eteen. Ajat ovat olleet haasteelliset ja työn kuormitus merkittävää. Toivon teille kaikille jaksamista ja uskoa tulevaan.

 

Kiitokset erityisesti valmisteleville viranhaltijoille. Erityisesti kaupunginjohtajakaksikollemme Kaisalle ja Kaitsulle. Teidän vahva sitoutuminen ja saumaton yhteistyö on vienyt Imatraa eteenpäin näinä haasteellisina aikoina. Olette tehneet töitä hartiavoimin, tunteja laskematta. Lämmin kiitos.

 

Kiitos myös luottamushenkilökollegoille. Kiitän panostuksestanne Imatran ja imatralaisten eteen tekemästänne työstä.

Tämä tilinpäätös on tämän valtuuston viimeinen. Talouden ja toiminnan osalta uusi valtuusto voi aloittaa työnsä vankalta pohjalta, elinvoimaan ja kehittämisasioihin panostaen.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Edellä mainituilla sanoilla kaupunginhallitus luovuttaa tilinpäätöksen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.

 

 

16.08.2021Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan valinta
24.05.2021Tilinpäätösvaltuusto; esittelypuheenvuoroni
15.05.2021Katukanava-kirjoitus Imatran toimintakulttuurin muutoksesta
03.05.2021Eriävä mielipide Mansikkalan koulun vararehtorivalintaan
26.04.2021Eriävä mielipide kaupunginjohtajavalintaan
26.04.2021Puhe kaupunginvaltuusto 26.4.2021 - kaupunginjohtajavalinta
06.03.2021Riitta Uosukainen tukee Annan kuntavaaliehdokkuutta
06.03.2021Ehdolle kuntavaaleihin
01.02.2021Mioni-yrityspuistoon liittyvä keskustelu
19.01.2021Kaupungin johtamisrakenteesta, Katukanava-kirjoitus

Siirry arkistoon »