Puhe kaupunginvaltuusto 26.4.2021 - kaupunginjohtajavalinta

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

 

Kaupunginjohtajan hakuprosessi käynnistyi valtuustosalissa kaupunginvaltuuston seminaarissa tammikuun 11. päivä. Silloin todettiin yhdessä, että kaupunginjohtajahaku on syytä käynnistää saman tien. Keskustelimme samalla siitä, minkälaista johtajaa Imatra tarvitsee. Keskustelussa kuultiin mm. sanat kuntaosaaja, strategian ymmärtäjä, elinvoimaisuuden edistäjä, dynaaminen, kielitaitoinen.

 

Valtuuston linjausten pohjalta hallitus lähti viemään prosessia eteenpäin. Hakua varten nimettiin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajista koostuva haastatteluryhmä. Hallituksen puheenjohtajille annettiin valmisteluvastuu haun käytännön toteutuksesta. Koko valmistelun ajan kaupunginhallitus oli tiiviisti mukana keskustelussa.

 

Näiden keskustelujen pohjalta hakuilmoituksessamme kuvattu kaupunginjohtaja on vahva verkostoituja ja näkemyksellinen vaikuttaja, hän hahmottaa kokonaisuudet ja laittaa asiat tapahtumaan, hän valvoo Imatra etua, hänellä on taito viestiä innostavasti ja vakuuttavasti, hän visioi tulevaisuutta ja sitoutuu Imatraan. Eduksi ilmoitimme lukevamme tehtävään soveltuvan johtajakokemuksen, olemassa olevat kansalliset ja kansainväliset verkostot sekä kuntakentän ja elinkeinoelämän tuntemuksen.

 

Määräaikaan mennessä hakemuksia saapui 16. Näistä hakijoista viran hallintosäännössä määritetyn kelpoisuusvaatimuksen, korkeakoulututkinnon, täytti 12 hakijaa. Välittömästi hakuajan jälkeen kiinnostuksensa kuudelle puheenjohtajalle ilmaisi yksi kelpoisuusehdot täyttävä hakija, joka tämän prosessin aikana on lähestynyt kaikkia valtuutettuja ja ilmaissut olevansa käytettävissä virkaan. Kiinnostuksena hakuajan jälkeen ilmaisi myös toinen hakija, joka ei täyttänyt virallista kelpoisuusehtoa.

 

Haastatteluryhmä kutsui kelpoisten hakijoiden joukosta ansiovertailun ja hakuilmoitusta parhaiten vastaavat kriteerit täyttävät ehdokkaat henkilöhaastatteluun. Haastattelu sisälsi ennakkotehtävän, jonka hakijat esittelivät haastatteluryhmälle. Haastattelutilanteessa apuna käytettiin rekrytointikonsulttia ja samat kysymykset esitettiin kaikille haastateltaville.

 

Näiden haastattelujen perusteella kaksi parhaiten tehtävää henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan vastaavaa ehdokasta, Kaisa Heino ja Ari Lindeman, päätettiin ohjata henkilöarviointiin.

 

Koko valtuustolle on järjestetty soveltuvuusarvioinnin sisältävien henkilöarviointien kuulemistilaisuus, jossa arvioinnin tehnyt psykologi kuvasi tehtyjä testejä ja kertoi, miten kumpikin hakija niissä pärjäsi. Kaupunginvaltuutetuilla on lisäksi ollut mahdollisuus käydä tutustumassa henkilöarviointeihin sekä kaikkien hakijoiden hakemusasiakirjoihin ennen tätä kokousta. Henkilöarvioinnin sisältö on salassa pidettävää tietoa.

 

Virkavalinnan peruste ei ole kelpoisuus tehtävään vaan pätevyys ja ansioituneisuus. Kelpoisuus on kuin formuloiden aika-ajot. Niillä selvitetään ensimmäinen vaihe kisasta. Pätevyys ja ansioituneisuus tulee objektiivisesti selvittää. Henkilöstön valintapäätöksen perustelujen ydin on hakijoista tehty ansiovertailu. Lähtökohtaisesti perustuslain säännökset edellyttävät tätä. Ansiovertailussa on käytännössä kyseessä yhteenveto, jossa henkilötietojen lisäksi esitetään hakijoiden koulutus ja työkokemus sekä tiedot kelpoisuusvaatimuksen täyttymisestä. Hakuprosessin ja päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden osalta pidän ehdottoman tärkeänä, että päätös perustellaan. Ja perusteluna toimii nimenomaan ansiovertailu – asiakirja, joka osoittaa miksi valittua pidetään ansioituneempana kuin muita hakijoita. Myös Kuntaliiton mukaan huolellisesti ja tasapuolisesti tehty hakijoiden ansiovertailu on keskeinen osa virkavalintapäätöksen perustelua. Koulutuksen ja työkokemuksen ohella on arvioitava viran hoitamisen kannalta merkityksellisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia. Tämän harkinnan perusteella tulee valita ansioitunein hakija.

 

 

Valtuutetuille on esityslistan oheismateriaalina jaettu tekemäni ansiovertailu. Se sisältää henkilötietoja ja on siksi salassa pidettävä. Loppulauselman julkaisemiseen on minun toimesta pyydetty kummaltakin kirjallinen lupa. Hakijoista Kaisa Heino on tämän luvan antanut ja hänen henkilöarvioinnin loppulauseke näkyy esityslistalla. Molempien osalta soveltuvuusarvioinnin lopputulos on valtuutettujen luettavana oheismateriaalista.

 

Hakuprosessiin nimettiin meillä kuudesta puheenjohtajasta koostuva ryhmä. Pidin itsestään selvänä, että tämä ryhmä olisi se, joka ansiovertailun tekee. Hakuprosessin aikana kävi kuitenkin ilmi, että näkemyksemme haastatteluryhmässä poikkeavat toisistaan merkittävästi. Tämä siitäkin huolimatta, että ansiovertailun objektiivisuus edellyttää arviointia faktojen pohjalta. Haastatteluryhmän jäsenistä sain näkemyksiä ansiovertailuun kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajalta Tommi Matikaiselta ja kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtajalta Mikko Airakselta. Muut haastatteluryhmään kuuluvat puheenjohtajat kieltäytyivät perustelujen kirjaamisesta. Tästä johtuen olen tehnyt vertailun omissa nimissäni. Hallitukselle esitystä tehneenä puheenjohtajana ja ylipäätään luottamushenkilönä tunnistan ja ymmärrän laissa päättäjillekin määritellyn virkavastuun merkityksen. Ymmärrän sen rikkomisen seuraukset rikosoikeudellisen vastuun kautta ja siksi en voinut jättää ansiovertailua tekemättä. Ansiovertailu on oleellinen osa kaupunginvaltuuston jäsenille tehtävää valmistelua ja koen, että jokaisen valtuutetun on tullut se käyttöönsä saada. En voi ymmärtää, miksi tämän liitteen liittämistä esityslistalle valtuuston puheenjohtajan toimesta vastustettiin. Mutta tässäkin asiassa noudatamme lakia – lakiasiantuntijoiden mukaan hakijoiden ansiovertailun tulee olla täällä tänään tehtävän päätöksenteon tukena kaupunginvaltuutettujen avoimessa käytössä.

 

Kaupunginjohtajavalinnan tulee kokonaisuudessaan noudattaa lainsäädännön vaatimuksia. Perustuslain 125 § 2.momentti ilmaisee ”Yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin” ja ne ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.”

Tässä lainkohdassa mainittu taito viittaa hakijan koulutukseen ja ammatilliseen kokemukseen suhteessa täytettävään tehtävään ja on käytännössä keskeisin asia, jonka perusteella asia on ratkaistava.

 

Tänään käsillä olevilla kaupunginjohtajan tehtävää hakeneista loppusuoralle päässeistä kahdesta ehdokkaasta toisella on kunta-alan ammatillista kokemusta vaativista tehtävistä ja johtotehtävistä yhteensä 15 vuotta. Toisella ei ole päivääkään kokemusta minkäänlaisista kunta-alan viranhoitotehtävistä. Muu arviointi soveltuvuuden osalta on myös teillä kaikilla tiedossa ja sekin kääntyy saman henkilön eduksi. Mikään muu perustelu edellä kerrotun jälkeen voi perustua vain subjektiivisiin mieltymyksiin. Ne taas eivät voi mitenkään lain näkökulmasta perustellusti ohittaa tämän tyyppistä ansioituneisuutta toisen hakijan hyväksi.

 

 

Perustuslain lisäksi valintaa säätelee Yhdenvertaisuuslain 8§, joka kieltää syrjimisen millään henkilöön liittyvällä perusteella. Valinnassa tulee huomioida myös laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta eli ns. tasa-arvolain 8 § koskien syrjintää työelämässä. Laki nimenomaisesti kieltää, ettei työnantaja saa tehtävään valitessaan syrjäyttää henkilöä, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö.

 

Esim. korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä noin vuoden takaa (KH:n listatekstissäkin viitattu päätös) oli kyse siitä, että ansioituneempi mies (selvästi pidempi kuntajohtajakokemus) oli sivuutettu kuntajohtamisen osalta melko lyhyen kokemuksen omaavan naishakijan nimeämisellä kunnanjohtajaksi: kun kunnan perustelut/selvitykset mm. naishakijan koulutuksen merkittävämmyydestä ja muista sopivuuteen liittyvistä ominaisuuksista tehtävän hoidossa eivät olleet KHO:n mukaan objektiivisesti perusteltuja, niin tasa-arvolaissa määritellyn syrjintäolettaman perusteella oikeus ei voinut päätyä muuhun ratkaisuun kuin todeta päätöksen olevan lain perusteella syrjivä ja kumota kunnanvaltuuston kj-valintaa koskevan päätös lainvastaisena.

 

Päätöksentekoamme säätelee myös Hallintolaissa määritetyt ”Hyvän hallinnon perusteet”.

Prosessin aikana on julkisuudessa keskusteltu demokratiasta ja valtuuston demokraattisesta päätöksenteko-oikeudesta. Eduskunnan sivuilla demokratiasta kerrotaan näin:

 

Uudessa, vuoden 2000 perustuslaissa kansanvaltaisuus ilmaistaan siten, että valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle —. Oikeusvaltioperiaatteeseen puolestaan kuuluu perustuslain mukaan se, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

 

Eduskunnan sivuilta löytyvässä materiaalissa todetaan myös näin:

”Me elämme valintojen tasavallassa. On markkinoiden valintoja. On poliittisia valintoja. Me valitsemme uskonnon, ammatin ja elämäntyylin. ... Oikeusjärjestystä emme kuitenkaan voi itse valita.

 

Demokratia on arvokas asia. Kuten edellä Eduskunnan materiaalia lainaten totesin, demokratia ei voi kuitenkaan koskaan kävellä lainsäädännön yli. Mielipiteet eivät mene minkään lain edelle vaikka porukalla niin haluttaisiinkin päättää. Jos enemmistö meistä tässä salissa olisi sitä mieltä, että jatkossa Imatralle valitaan työntekijöiksi vain naisia tai vain miehiä, päätös ei olisi oikein ja lainmukainen vaikka me siitä enemmistöpäätöksellä päättäisimme, koska laissa on § joka kieltää tällaisen toiminnan.

 

Laki ei siis ole valintakysymys. Uskon, että juuri tästä syystä – lainmukaisuuden varmistamiseksi – lainsäätäjä on säätänyt meille päättäjillekin virkavastuun. Me emme voi tehdä muita kuin lainmukaisia päätöksiä.

 

 

Virkavastuulla tekemäni esitys kaupunginhallitukselle oli Kaisa Heino.

Esitykseni kaupunginjohtajaksi perustuu virkavastuulla tekemääni kokonaisarvioon. Sen pohjalla ovat mm. hakijoiden hakemusmateriaalit, haastattelut ja ulkopuolisen rekrytointikonsultin tekemät henkilöarvioinnit. Kunta-alan ja kuntajohtamisen tuntemuksen ja kokemuksen osalta hakijat ovat keskenään, kuten jo edellä totesin,  täysin eri tasolla Heinon hyväksi. Kunta-alan ja kuntajohtamisen kokemuksen painoarvo on luonnollisesti suuri, kun kyseessä on haku kaupunginjohtajan tehtävään. Esityksessäni korostuu siten viranhakuilmoituksessakin korostettu johtamiskokemus sekä täytettävän viran luonne – kyseessä on johtamistehtävä. Siitä Heinolla on 15 vuoden kokemus vaativista kunnallishallinnon ja kuntajohtamisen tehtävistä. Johtamisessaan, varsinkin viimeisten vuosien aikana kaupungin ylimmässä johdossa toimiessaan hän on onnistunut hyvin ja saanut siitä pelkästään positiivista palautetta esimiehiltään kaupunginhallituksen puheenjohtajistolta.

 

 

Kaisa Heinoa suositellaan soveltuvuustestienkin perusteella tehtävään varauksitta. Prosessissa ei ole tullut ilmi mitään muutakaan perustetta, joka olisi laillisesti ja objektiivisesti arvioiden voinut kokonaisharkinnassa kääntää ansioituneisuusvertailun kenenkään muun hakijan eduksi.

Myöskään haastatteluryhmän jäsenet eivät ole tuoneet omana näkemyksenään ennen kaupunginhallituksen päätösesityksen tekemistä esiin mitään muutakaan perustetta, joka olisi laillisesti ja objektiivisesti arvioiden voinut kokonaisharkinnassa kääntää ansioituneisuusvertailun kenenkään muun hakijan eduksi. Siksi kenen tahansa muun valitseminen näistä hakijoista olisi perustuslain yleisten nimitysperusteiden vastaista ja siten lainvastaista.

 

 

Hyvät valtuutetut,

Imatran kaupunginvaltuuston – siis meidän – yhteisesti hiljattain hyväksymät eettiset periaatteet pitävät sisällään tärkeiksi katsomiamme asioita. Me olemme yksimielisellä päätöksellä päättäneet edistää ja edellyttää läpinäkyvyyttä. Me yhdessä olemme myös päättäneet, että arvostamme ja noudatamme yhdenvertaisuutta siten, ettemme hyväksy syrjintää. Me olemme myös yhdessä päättäneet edistää hyvää hallintoa, jonka mukaisesti noudatamme lakeja ja asetuksia sekä hyvän johtamisen ja hallintotavan periaatteita.

 

Toivon, että valtuutettuina toimimme niin kuin tämän itse olemme linjanneet ja niin kuin tämän organisaationkin edellytämme toimivan.