Naiskuoropäivien avaus16.03.2013 Hyvät Naiskuoropäivien osallistujat, arvoisat naiset, Kirjoittaessani noin kuukausi sitten tervehdystä käsiohjelmaanne, pohdin Naiskuoropäivien sisältöä ja merkitystä. Ajauduin ikään kuin väkisin luovuuteen, rohkeuteen ja yhteisöllisyyteen. Muutama päivä sitten, kun vierailin Naiskuoropäivien internetsivulla, havaitsin Työpaja-osiossa samoja teemoja. Ja olin todella iloinen tästä havainnoistani! Luovuus ja kokeilunhalu, itsensä voittaminen sekä onnistuminen liittyvät kiinteästi ilmaisuun ja ilmaisun iloon.
Luovuus ja rohkeus ovat ensisijaisesti yksilön ominaisuuksia. Yhteisöllisyys sen sijaan on jotakin, joka syntyy tekojen kautta – yhdessä. Erilaisiin yhteisöihin kuuluminen on jokaisen ihmisen perustarve. Yhteisöllisyyden merkitys tunnistetaan ja sen vähentyminen tiedostetaan. Yhdessä tekeminen luo yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta sekä tuo iloa elämään.
Yhteisöllisyyden on todettu johtavan parempaan fyysiseen ja erityisesti psyykkiseen terveyteen. Sosiaalisen tuen kautta yhteisön jäsenet saavat voimavaroja, jotka auttavat mm. hallitsemaan stressiä. On myös tieteellisesti todettu, että yhteenkuuluvuuden tunne ja yhdessä tekemisen ilosta koituva ilo luovat turvallisuutta ja lisäävät elämän hallittavuutta. Lopputuloksena on myös luottamus siihen, että elämä kantaa vaikka välillä olisi vaikeaakin.
Tämän vuotinen Naiskuoropäivien teema ”Ilo ilmaista” on erityisen osuva valinta, kun päivät pidetään Imatralla, Etelä-Karjalassa. Karjalainen sananlasku ”Ilo pintaan vaikka sydän märkänis” antaa ehkä turhan positiivisen kuvan meistä karjalaisista, mutta positiivisella asenteella täällä on kautta historian eletty, sopeuduttu ja selvitty. Iloa ja erityisesti luomisen iloa voi kokea yksin tai kuten te, yhdessä. Luomisen ilo on vähän kuin yhteisöllisyys. Se on meihin lapsena sisäänrakennettu, mutta aika usein monen ihmisen kohdalla tämä vain katoaa jonnekin. Miettikääpä vesivärien kanssa maalaavaa lasta. Huolimatta siitä, onko hän taiteellisesti lahjakas vai ei, hänellä on maalatessaan luontainen ilo ja uteliaisuuskin tekemiseen. Tai miettikää lapsia laulamassa. Jokainen laulaa sydämensä kyllyydestä - kuka enemmän ja kuka vähemmän kovaa – laulutaidostaan huolimatta. Mikä mahtaakaan olla se voima täällä yhteiskunnassamme, joka niin monen kohdalta kuihduttaa tuon ilon.
Hyvät naiset, Minulla on omasta ja Imatran kaupungin puolesta ilo toivottaa Teille kokemusrikasta ja muistoihin painuvaa viikonloppua. Viihtykää yhdessä, nauttikaa yhdessä, naurakaa yhdessä ja ennen kaikkea – laulakaa yhdessä. |