Tilinpäätösvaltuusto

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

 

Ympäröivässä maailmassa tila viime vuoden aikana on ollut tietyiltä osin toisinto toissavuodesta. Edelleen kulunutta vuotta kuvaavia termejä ovat olleet epävakaus, korkea työttömyys, rakenteelliset ongelmat, viennin heikkous, ollut paljon erilaisia epävakautta ja muutostarvetta aiheuttavia ilmiöitä; on ollut eurokriisiä, korkeaa työttömyyttä, edelleen rakenteellista työttömyyttä, elinkeinorakenteen muuttumista, huoltosuhteen heikkenemistä. Vuoden 2013 tilinpäätös on kokonaisuudessaan hyvä. Se pitää sisällään hyvän taloudellisen tuloksen, mutta myös paljon sisältöä, toiminnallisuutta ja kehitystä.

 

Toiminnallisesti viime vuosi oli merkittävä. Erityisen iloinen olen kaupunginvaltuustoon nähden sitovien tavoitteiden saavuttamisesta. Tilinpäätöskirjan alussa on kuvattu monta merkittävää strategiaa tukevaa toimenpidettä ja ratkaisua.

Esim: Imatran Lämpö Oyn perustaminen, erinäiset kaavoitushankkeet (raja-asema, Korvenkanta), matkailun pilottihanke, sähköinen kokouskäytäntö, avovastaanottopalveluiden keskittäminen Honkaharjuun.

 

Vuoden 2013 tilinpäätös on jälleen positiivinen. Ylijäämä emokaupungin osalta on 2,4 M€. Tämä on luonnollisesti positiivista. Sen varaan ei kuitenkaan voi tuudittautua. Tuon reilun 2 miljoonan saavuttamiseen on omalta osaltaan johtanut 5,5 M€ myyntivoitot. Siis tulot, joita ei enää tulevaisuudessa ole samoista kohteista odotettavissa. Positiiviseen tulokseen on omalta osaltaan vaikuttanut myös verotilitysten ajankohdan muutos, ikään kuin ”tilapäinen rytmihäiriö”. Onpa tuloksessa mukana myös yhtiöillä olevien omien kiinteistöjen emokaupungille maksamien kiinteistöverojen osuus. Ilman verotuksen rytmihäiriötä talousarvioennuste verotulojen osalta ei olisi toteutunut. Tämä on asia, mikä meidän on syytä pitää mielessä, kun nyt elämme tätä vuotta ja ennen kaikkea kun alamme keskustella ensi vuodesta.

 

Jos nuo edellä mainitut seikat nimittäin huomioidaan, talous oli viime vuonna epätasapainossa. Tulevaisuuden haasteet pakottavat meitä edelleen pohtimaan mahdollisuuksia toimintojen tehostamiseen, uudelleenarvioimiseen ja rakenteellisiin ratkaisuihin. Iso kysymys tulee olemaan soteratkaisu ja sen seuraukset erityisesti kustannusnäkökulmasta. Kyse voi olla miljoonista. Valtionosuusuudistus tullee sekin vaikuttamaan Imatralla reilulla miljoonalla eurolla. Tulevaisuuden haaste on myös lähihistorian, tämän hetken ja tulevaisuuden bruttokansantuotteen kehitys. Yleisen tietämyksen ja toteutuneen historian perusteella voidaan todeta, että verotulojen kehitys seuraa viiveellä bruttokansantuotteen kehitystä. Kun käsissä on vielä kysymys mahdollisesta koko maan kestävyysvajeen kohdentamisesta myös kunnille, voidaan varmuudella todeta, että edessä ei siis miltään kannalta katsottuna ole tiedossa helppoja vuosia.

 

Huolenaiheena meillä on ollut ja on edelleen korkeana pysynyt työttömyys. Jos työttömyysaste pyörii 15 tietämissä, ei yhdelläkään toimijalla tai viranomaisella ole mahdollisuutta olla miettimättä ja olla kehittämättä uudenlaisia toimenpiteitä. Erityisen haasteellisista tässä tilanteessa on erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys, joihin on erittäin vaikea löytää helppoja ja ennen kaikkea nopeita vaikuttamiskeinoja. Kaupungin kannalta lisähaastetta aiheutuu entisestään kiristyvistä rajoista työmarkkinatuen kuntaosuuden maksamiselle.

 

Työttömyyden kasvun taittamiseksi hallitus on keskustellut jo seuraavista toimenpiteistä, olemme pitäneet työllisyysfoorumia eri tahojen kanssa yhdessä. Olemme myös sisäisten  uudelleenorganisointien ja painostusten avulla päättäneet lisäpanostuksista hyvinvointipalveluihin juuri tälle sektorille osana organisaatiouudistusta.

 

Työllisyyden hoito elinvoiman ja uusien työpaikkojen kautta on ratkaisevan tärkeää. Se on inhimillistä yksilön kannalta ja taloudellista ja tehokasta kaupungin kannalta.

 

Varmasti teollisuuden rakennemuutoksesta ainakin osin johtuva muuttoliike poispäin on laantunut. Kaupungin väkiluku jatkoi kuitenkin viime vuonna hieman laskua. Edelleen suurin muutoksen vaikuttava tekijä on kuolleisuuden enemmyys syntyvyyteen nähden. Sekä ikäjakauman muutos, että elinkeinorakenteen muutos tulevat väistämättä aiheuttamaan paineita kunnan päätöksenteossa, kun huomioidaan palvelutarve ja toisaalta veronmaksukyky.

 

Kaupungin talous on koko kuntakenttään nähden hyvässä tilassa. Jo kuutena viime vuotena vuosikate on ylittänyt poistot. Vuoden 2013 vuosikate oli lähes 13 M€, poistot reilu 10 M€ ja lainakanta per asukas 1710 €. Viime vuonnakin edellisvuoden tapaan pystyttiin hieman vähentämään lainakantaa. Kannattaa kuitenkin muistaa kertaluonteisten erien ja tapahtumien vaikutus. Ilman niitä talous on epätasapainossa. Haaste on nykyisen tulopohja riittävyys palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta aiheutuvien kustannusten ja investointien kattamiseen. Vaikka äkkipäätöksiin ja –muutoksiin ei edelleenkään ole tarvetta, meidän on edelleen välttämättä jatkettava uusien toimintatapojen etsimistä j toimintojen kehittämistä.

 

Koko kaupunkikonsernin osalta edellinen tilikausi oli ylijäämäinen reilulla 300 tuhannella eurolla. Konserninäkökulma on ollut kaupunginhallituksen keskustelussa vahvasti, aiempaa vahvemmin mukana. On välttämätöntä korostaa konsernin merkitystä ja tähän suuntaan uusi kuntalakikin tulee aikanaan toimintaa ohjaamaan. Imatralla konserniyhtiöiden kautta hoidetaan merkittäviä, mm. elinvoimaisuutta ja elinkeinopoliittisia asioita. Konserniyhtiöiden rooli, niiden strategiset tavoitteet ja raportointi on parasta aikaa kaupunginhallituksen käsittelyprosessissa ja asiaa viedään vahvasti avoimuuden ja informaation lisäämisen ja helpon strategisten tavoitteiden seurannan suuntaan.

 

 

****

Suurena haasteena näen edelleen jatkossa toimintakatteen kasvun. Siihen on jo jouduttu kiinnittämään ja joudutaan varmasti jatkossakin kiinnittämään erityistä huomiota. Toimintakate on kasvanut vuodesta 2012 vuoteen 2013 lähes 3 miljoonalla eurolla. Toimintakatteen kasvun hillitseminen on välttämätöntä, jotta meille tulevaisuudessakin jää varoja kaupungin kehittämiseen ja elinvoimaisuuden parantamiseen. Edelleen tässä korostuu uusien toimintatapojen etsimien ja rakenteellisten ratkaisujen hakeminen.

 

Organisaatiouudistusta vietiin viime vuonna käytäntöön hyvinvointipalveluiden osalta. Sopimusohjausmalliin siirtyminen on ollut yksi tapa lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta. Tilaajan ja tuottajan välinen yhteistyö perustuu kumppanuuteen, mutta taustalla on tai tulee olemaan kuitenkin aitoja sopimuksia tilattavista palveluista, niiden laatumäärityksistä ja hinnoista. Kuten matkan varrella on todettu, uusi malli vaatii aikaa niin luottamushenkilöiltä kuin virkamiehiltäkin. Se vaatii kouluttautumista ja ennen kaikkea sitoutumista. Osapuolilla tulee olla aito halu tehdä asiat ja päätökset sopimusohjausmallin mukaan ja tulee päästä eroon vanhasta.

 

Lautakuntien työskentelyssä muutoksen tulisi johtaa entistä enemmän sisältökeskusteluun. Iso painoarvo tulee laittaa tulosten seuraamiseen – siihen, mitä ja miten rahalla on saatu aikaan.

 

Jatkossa uskon, että lautakuntatasolla tullaan käymään nykyistä syvällisempää keskustelua palvelukokonaisuuksien sisällöistä, laadusta ja hinnasta. Samalla voidaan tehdä aitoja arvovalintoja erilaisten palveluiden välillä. Tässä mallissa hyöty koituu kuntalaiselle; palvelun hinta on läpinäkyvä ja se toimii oikeana arviointiperusteena sekä palvelun laatuun tullaan kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota.

 

****

 

Talouden tasapainon tulee olla jatkossakin ehdoton tavoite. Tasapainoinen talous mahdollistaa on se, mikä mahdollistaa palveluiden järjestämisen sekä tuottamisen. Talouden seurannassa ja reagointitarpeen havainnoinnissa on ehdottoman tärkeää saada luottamushenkilöiden käyttöön ajantasaista tietoa strategisesti tärkeistä osa-alueista. Raportoinnin kehittämisprojekti on hallituksen osalta edennyt ja sitä jatketaan edelleen.

 

Palveluiden puolesta tulee olla valmis kehittämään omaa toimintaa siten, että strategiset tavoitteet saadaan toteutettua. On ehdottoman tärkeää, että pystymme edelleen toteuttamaan strategiassa asetettua tavoitetta elinvoimaisuuden lisäämisestä, toimintaedellytysten luomisesta ja uusista työpaikoista. Uudet työpaikat syntyvät erityisesti pk-sektorille ja palvelualoille. Kaupungin osuus tämän tavoitteen toteutumisessa on ennen kaikkeen asioiden mahdollistamisessa: kaavoituksessa, yhteydenpidossa ja asenteessa.

 

Imatralla on kaikki edellytykset olla haluttu, kiinnostava ja houkutteleva asuin- ja matkailukaupunki. Edellytysten hyödyntämisessä tarvitaan meidän kaikkien panosta, sitoutumista, ennakkoluulottomuutta ja positiivista asennetta.

 

****

 

Haluan omalta osaltani kiittää valmistelevia virkamiehiä ja koko kaupungin henkilöstöä sekä luottamushenkilöitä sitoutumisesta strategian toteuttamiseen ja pitkäjänteiseen työhön. Tavoitteiden saavuttaminen on meidän kaikkien yhteinen asia. Olemme mukana palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa vain yhden asian, kuntalaisen vuoksi.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Toivon meille kaikille rohkeutta entistä paremman tulevaisuuden tekemiseen. Näillä saatesanoilla kaupunginhallitus luovuttaa tilinpäätöksen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.