Talousarviovaltuusto09.11.2020 Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Nyt käsiteltävänä oleva vuoden 2021 talousarvio jatkaa monella tapaa edellisten vuosien linjaa hyvin poikkeuksellisena talousarviona. Tällä kertaa talousarvion saaminen valmiiksi ja esitettäväksi valtuustolle vaati 4 käsittelykertaa.
Talousarvion tekemisen haasteellisin osuus oli tulopuolen epävarmuus. Hallitus asetti ensimmäisellä käsittelykerralla tavoitteet talousarviolle: - tavoitteena tasapainoinen talousarvio eli tulot ja menot tasapainossa - syömävelkaa ei oteta - investointien suuruus on vuosikatteen määrä
Ja koska vuosikate oli hankala määrittää epävarman ja koko talousarvioprosessin ajan muuttuvien ennusteiden vuoksi, ei investointitasoakaan pystytty määrittämään kuin aivan prosessin viime metreillä.
Haasteellisuutta talousarvion tekemisessä aiheutti myös valtion tekemät muutokset valtionosuuksissa siten, että niitä maksettiin etukäteen, muutokset yhteisöveron jako-osuuksissa jne. Isoja asioita, joihin yksittäisellä kunnalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa.
Tämän vuoden epävarmuutta lisäsi ja myös tulevan vuoden epävarmuutta lisää luonnollisesti myös koronatilanne. Mikä tulee olemaan kokonaisvaikutus, siitä meillä ei ole vielä edes käsitystä.
Makrotasolla isoja haasteita toki ovat aiheuttaneet ja tulevat tulevaisuudessakin aiheuttamaan myös lapsimäärän väheneminen, asukasmäärän väheneminen ja senioreiden määrän lisääntyminen puhumattakaan työllisyystilanteen kehittymisestä.
Olemme onneksi Imatralla jo vuosia varautuneet näihin tiedossa oleviin muutoksiin. Edellinen valtuusto teki, rohkenen sanoa, Imatran historian merkittävimmän palvelurakenteeseen liittyvän muutoksen, kun perusopetus keskitettiin kolmeen koulukeskukseen ja kun samassa yhteydessä tehtiin perusteellinen ja kokonaisvaltainen tarkastelu myös varhaiskasvatuksen osalta. Jos tätä muutosta ei olisi tehty, olisimme nyt täysin toisenlaisessa tilanteessa, niin laadullisesti kuin erityisesti taloudellisesti.
Lapsimäärän ja työikäisen väestön väheneminen on muuttanut ja tulee muuttamaan merkittävästi talouden rakennettamme. Keskimääräisen työssäkäyvän imatralaisen kunnallisverotuotto on noin 4200 € vuodessa.
Näin siis, jos tyydymme nykytilaan ja annamme ennusteiden toteuttaa itseään.
Tämä valtuusto on aiemmin linjannut, että emme tyydy. Muistutan, että tässä salissa osalla päättäjistä oli vahva näkemys siitä, että meidän tulee tavoitella kasvavaa asukasmäärää. Keskustelun jälkeen kuitenkin päädyimme yhdessä tavoitteeseen, jossa väkimäärä pysyy nykytasolla. Siis silloisella tasolla. Tämän vuoden aikana olemme päätyneet taas 300 asukasta pienempään määrään. Toimenpiteemme eivät siis ole ainakaan vielä purreet.
Mitkä ovat oikeita toimenpiteitä: työpaikat varmasti, uudet asukkaat ehdottomasti. Kaikki toimet, jotka näitä edesauttavat, tulee ottaa käyttöön.
Ellemme tee toimenpiteitä ja onnistu saamaan kaupungin ilmapiiriä houkuttelevaksi, olemme vaikeuksissa. Ikärakenteen painottuminen pois lapsista, nuorista ja työikäisestä väestöstä tulee rapauttamaan tulopohjaamme tulevaisuudessa merkittävästi.
Tulevan vuoden verokertymästä kunnallisverotuotto on valtaosa, lähes 85%, koko verokertymästä. Kaupunginhallituksen vahva ja hyvin yksituumainen tahtotila on ollut kaikin mahdollisin keinoin pitää veroprosentti ennallaan. Näin olemme halunneet turvata kuntalaisten ostovoimaa, mutta myös kaupungin houkuttelevuutta potentiaalisena asuinpaikkana, jossa veroprosentti on maakunnan alhaisin ja palvelutaso erittäin hyvin vertailua muiden kuntien kanssa kestävä.
Talousarvioprosessin aikana kaupunginhallitus edellytti viranhaltijoilta erittäin tarkkaa henkilöstökulujen talousarviovarausten läpikäyntiä. Halusimme varmistaa, että viime vuoden yt-menettelyn kautta asetetut säästötavoitteet tulevat täysimääräisesti sisällytetyksi talousarvioon ja mikään osa säästöstä ei sula tietämättä.
Toimintakatteen kasvua selittää pitkälti Eksoten maksuosuuden kasvu yhteensä lähes 6,3 miljoonalla eurolla. Maksuosuuteen on sisällytetty palkkaharmonisoinnista tuleville vuosille aiheutuvat pysyvät kustannusnousut. Kuluvalle vuodellekin kustannusnousu oli noin 6 miljoonaa. Eksoten kustannuskehitys on ja tulee olemaan merkittävä kunnan talouden näkökulmasta. Ja kun tällä hetkellä soteuudistuksen toteutuminen ja erityisesti sen kustannusvaikutus peruskunnalle on vielä osin arvailujen varassa, niin saamme kyllä pitää sotekustannuskehitystä silmällä jatkossakin.
Kaupunginhallitus kävi talousarvioprosessin aikana periaatteellisen keskustelun investointien jaosta perusinvestointeihin ja elinkeinopoliittisiin investointeihin. Keskustelun seurauksena päädyttiin noudattamaan aiempien vuosien menettelytapaa investointien jaosta perusinvestointeihin ja elinkeinopoliittisiin investointeihin.
Investointien osalta valtuustoon nähden sitovana määrärahan sitovuustasona päädyttiin pitämään aiempaan tapaan talousarviokirjan investointitaulukossa (s. 17) esitetty taso. Investointien osalta vuosikatteella rahoitettaviin investointeihin ei sisällytetty leasing-ratkaisuna toteutettavan jätevedenpuhdistamon investointia, väistötilakustannusten vuoksi Toimitila-yhtiölle tarvittavaa svop-sijoitusta sekä aiempaan tapaan elinkeinopoliittisia investointeja.
Tämän lisäksi hallitus esittää valtuustolle, että perusinvestointeihin tulee ensi vuonna sisällyttää palveluverkkoratkaisun toimeenpanon edellyttämät investoinnit yhteensä noin 1,8 miljoonaa. Näitä ovat mm. Kosken koulukeskuksen investointien loppuunsaattaminen niin koulurakennuksen ensikertaisen kalustamisen ja tarvittavien ICT-hankintojen kuin urheilukentän kunnostuksen osalta.
Perusinvestointien lisäksi talousarvioesitys pitää sisällään elinkeinopoliittisia investointeja vajaalla 2,2 miljoonalla. Investointien kokonaismääräksi arvioidaan reilu 15 miljoonaa euroa.
Mm. palveluverkkoinvestoinneista aiheutuva lainakannan kasvu velvoittaa meidät nykyiset päättäjät ja myös tulevat päättäjät kantamaan huolta olemassa olevista kiinteistöistä aiheutuvien kustannusten minimoinnista. Tyhjiä tiloja meillä ei yksinkertaisesti jatkossa ole varaa ylläpitää.
Tämän vuoden talousarvioprosessin aikana -kaupunginhallitus kävi keskustelua elinvoimaisuudesta sekä pito- ja vetovoimasta. Olemme edellyttäneet valmistelemaan tonttiselvitystä erilaisista vesistöjen läheisistä tonttivaihtoehdoista, olemme keskustelleet ja yksimielisesti halunneet viedä eteenpäin elinvoimapanostusten määrärahavarausta liittyen mm. kanavahankkeen selvittämiseen ja Mellonmäen kehittämiseen.
Edelleen olemme lisänneet määrärahavarausta koskinäytöksiin, jotta voimme kaupunkina ottaa irti mahdollisimman suuren hyödyn lisääntyvästä kotimaan matkailusta ja olemme ilmaisseet halumme tukea avustusten kautta tapahtumia, jotka lisäävät matkailullista vetovoimaa ja edistävät kaupungin strategisia tavoitteita.
Kaupunginhallitus on talousarviossa lisännyt talousarvioon määrärahavarauksen 180 t€ psyykkaritoiminnan lisäostoon siten, että panostamme oppilashuoltoon ja oppimisen tuen palveluihin. Inhimillisyys ja parempi palvelu ja toisaalta kustannussäästöt sairaalakoulun kustannuksista!
Samoin olemme palauttaneet viranhaltijoiden karsintaesityksessä olleen 100 t€ kohdennettavaksi opetuksen sisältöön tuntikehyksen kautta.
Talousarvioon on sisällytetty suoraa tukea yhdistyksille ja järjestöille. Talousarvion yhteydessä on tehty uusi selvitys harrastetilojen subventiotarpeesta ja näitä varten hallitus on sisällyttänyt yhteensä 169.000 euroa (69.000 € enemmän kuin viime vuonna) määrärahavarausta tilavuokrien subventointiin. Ja näillä tarkoitan kustannuksia, joita erilaisten seurojen ja yhteisöjen vuokraamista tiloista aiheutuu vuokraajalle, mutta joita vuokralaisilta perittävät vuokrat eivät kata. Tämä vain ja ainoastaan avoimuuden ja läpinäkyvyyden vuoksi.
Talousarvion sitovien tavoitteiden osalta seurantaa ja mittareita on kehitetty entisestään mitattavampaan suuntaan siten, että mittarit painottuvat enemmän absoluuttisesti mitattaviin suureisiin, jolloin seuranta yli ajan on myös helpompaa.
Samat tavoiteasennan kriteerit pätevät myös yhtiöiden osalta. Tavoiteasetantaa on pyritty viemään paitsi mitattavuuden niin myös vaikuttavuuden näkökulmasta. Tavoitteisiin on pyritty entistä enemmän ottamaan vahvempaa strategiapainostusta sekä mittareiden vaikuttavuutta.
Yhtiöiden osalta tämän vuoden aikana on tehty valmistelutyötä yhtiörakenteen osalta. Kaupunkikonsernin yhtiörakenne on muodostunut ajassa siten, että aina tarpeen mukaan on perustettu konserniyhtiöitä. Koska konserniin kuuluu merkittävä määrä myös kiinteistöyhtiöitä, konsernikokonaisuus on erittäin laaja. Kaupunginhallitus on kuluvan vuoden aikana vienyt eteenpäin konsernirakenteen muutosta, joka astuu voimaan vuodenvaihteessa.
Konserniyhtiöiden rooli on erittäin merkittävä. Yhtiöt huolehtivat paitsi kiinteistöomaisuudestamme, myös elinvoimastamme.
Pitää muistaa, että yhtiöittäminen on ollut aiempien valtuustojen tahtotila. Ja erittäin perusteltu sellainen. Yhtiöiden kautta imatralaisten veromaksajien etu on toteutunut. Toiminta on tullut läpinäkyväksi, kustannustietoisuus on lisääntynyt, tehokkuus on lisääntynyt, kiinteistöjen pitkäaikainen kehittäminen on otettu arkipäiväiseksi toiminnaksi ja ennen kaikkea olemme saaneet merkittäviä kustannussäästöjä. Näiden säästöjen osalta puhutaan miljoonista.
Näitä tosiasioita vastaan pidän jopa kohtuuttomana sitä julkista keskustelua, jossa yhtiöittäminen ja siellä toimivat henkilöt tuomitaan. Varsinkin kuin tässä keskustelussa negaatiota ovat esittämässä myös luottamushenkilöt, jotka ovat olleet päätöksiä tekemässä.
Kehyn ja IBC:n määrärahavaraus on sama kuin viime vuonna, mutta se on tehty könttävarauksena. Tarkempi allokointi voidaan tehdä, kun Kehyn osakassopimuksen irtisanomiseen liittyvä uudelleentarkastelu ja Imatran kaupungin tuleva organisaatio- ja hallintomalli on poliittisesti ratkaistu.
Olemme yksituumaisesti olleet valmiita panostamaan sijoittumispalveluiden kehittämiseen sekä myyntiin ja markkinointiin. Tulevaisuuden lisäsatsaukset edellyttävät jatkuvaa organisaation kehittämistä, jotta taloudellista tehokkuutta ja työn tuottavuutta voidaan ylläpitää.
Haasteellisesta ympäröivän maailman tilanteesta huolimatta Imatran kaupungin talous on vakaalla tasolla ja suomalaisessa kuntakentässä pärjäämme vertailussa. Siitä kiittäminen on määrätietoisen ja loogisen päätöksenteon. Imatralla on menneinä vuosina oltu rohkeita, on osattu sopeuttaa palvelutuotantoa vähenevään väkimäärään, on tehty kipeitä päätöksiä. Ollaan oltu ennakoivia – ja se näkyy tämän hetken tilanteessa.
Hyvät läsnäolijat, Haluan omalta osaltani kiittää valmistelevia viranhaltijoita sekä luottamushenkilöitä siitä työstä, jota talousarvion valmistumiseksi on tehty. Samalla toivon että me kaikki, niin luottamushenkilöt kuin viranhaltijat, sitoudumme yhteisesti sovittavien tavoitteiden saavuttamiseen.
Tavoitteet saavutetaan vain, jos uskomme niihin. Nyt talousarvioissa asetettavien tavoitteiden tulee ohjata toimintaa koko seuraavan vuoden ajan. Se mitä talousarviokirjaan tavoitteeksi asetetaan, tulee ohjata meitä toukokuun loppuun asti ja seuraavaa valtuustoa kesäkuusta eteenpäin.
Jos olemme tänään tavoitteiden takana, on meidän vastuullista asettaa ne sellaiseksi, että voimme seisoa niiden takana myös huomenna.
Tänään on aika keskustella ja sen jälkeen puhaltaa yhteen hiileen kaikilla tasoilla, jotta tavoitteet saavutetaan.
Vain näin voimme jatkaa isojen tärkeiden päätösten tekemistä ja antaa tämän organisaation ulkopuolelle kuvan siitä, päätöksentekomme on loogista, määrätietoista, johdonmukaista ja että se perustuu faktoille.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, Kaupunginhallitus luovuttaa valtuuston käsittelyyn tasapainossa olevan talousarvion vuodelle 2021.
|
