Tilinpäätösvaltuusto

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Kaupungin talous on koko Suomen kuntakenttään nähden erittäin hyvässä tilassa. Haaste on nykyisen tulopohja riittävyys palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta aiheutuvien kustannusten ja investointien kattamiseen. Haasteesta huolimatta palvelut pystyttiin tuottamaan tehokkaasti ja laadukkaasti. Rohkenen väittää, ettei palvelutasomme viime vuonnakaan jäänyt muiden lähikaupunkien tai vastaavan kokoisten kaupunkien taakse. Vaikka äkkipäätöksiin ja –muutoksiin ei edelleenkään ole tarvetta, meidän on edelleen välttämättä jatkettava uusien toimintatapojen etsimistä ja toimintojen kehittämistä. Tämä kannattaa meidän kaikkien tässä salissa muistaa.

 

Ympäröivässä maailmassa tila viime vuoden aikana on ollut tietyiltä osin toisinto toissavuodesta ja sitä edeltävästä vuodesta. Jo usean vuoden ajan kulunutta vuotta kuvaavia termejä ovat olleet epävakaus, korkea työttömyys, rakenteelliset ongelmat, viennin heikkous, ollut paljon erilaisia epävakautta ja muutostarvetta aiheuttavia ilmiöitä; on ollut eurokriisiä, palolaiskriisiä, rakenteellista työttömyyttä, elinkeinorakenteen muuttumista, huoltosuhteen heikkenemistä joitakin mainitakseni. Useat ilmiöt ovat tulleet jäädäkseen, osalle voimme toivottavasti tehdä itse jotain ja osa riippuu muiden toimenpiteistä. Se mikä on varmaa, on se ettei ympäröivä maailma pysähdy, jolloin mekään emme voi pysähtyä.

 

Viime vuosi oli merkittävä kaupungin tulevan kehityksen kannalta. Viime vuotta sävytti Eksote-integraation valmistelu, joka vuoden vaihteessa saatettiin loppuun. Hallituksen johdolla tehdyssä strategiatyössä hahmoteltiin tulevaisuuden kuvaa. Lopputulemana  tässä salissa hyväksyttiin uuden kokoisen ja uudenlaisen organisaation omaavan Imatran näköinen strategia.

 

Panostaminen hyvinvointiin, elinvoimaan ja uudistuviin toimintatapoihin olivat yhteisesti hyväksyttyjä ja sitovia tavoitteita. Viime vuonna hahmoteltiin myös kuvaa siitä, millainen Imatra ja millainen suomalainen kunta ylipäätään on tulevaisuudessa. Tässä pohdinnassa päädyttiin laskelmien jälkeen tulevaisuuden veroasteen enintään 8 prosenttia. Tämä loi pohjaa kuluvan vuoden talousarviotyölle ja luo sitä tulevaisuudessa edelleen.

 

Vuoden 2015 tilinpäätös on jälleen positiivinen, emokaupungin osalta 8. kerran peränjälkeen. Koko kaupunkikonsernin tilinpäätös viime vuonna oli yli 4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Konsernin talouden osalta voimme olla tyytyväisiä. Erityisesti kun huomioimme ulkoiset olosuhteet, joissa toimimme – työttömyys on lähes 20 % ja asukasmäärämme vähenee.

 

Koko konsernin taloudellinen tilanne on seurausta pitkäjänteisestä työstä, rohkeista päätöksistä, realistisista talousarvioita ja lähinnä erikoissairaanhoidon ylityksiä lukuun ottamatta olevasta talousarviossa pysymisessä.

 

Toimintojen siirto tytäryhtiöidemme hoidettavaksi on ollut menneiden vuosien tietoinen ratkaisu. Imatralla konserniyhtiöiden kautta hoidetaan merkittäviä, mm. elinvoimaisuutta ja elinkeinopoliittisia asioita. Yhtiöittäminen on lisännyt läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta, ja on näin ollen säästänyt veronmaksajien varoja, kohdentanut niitä oikein ja saanut aikaan aiempaa enemmän tuotosta.

 

Konserninvelkamäärä kasvoi merkittävästi viime vuonna. Iso osa velkamäärästä johtuu Lämpöyhtiön investoinnista. Tuo velkaraha on hyvinkin nopeasti itsensä takaisin maksavassa investoinnissa. Itse asiassa merkittävä osa konsernivelasta on kiinteässä omaisuudessa ja vielä sellaisessa omaisuudessa, josta on tuotto-odotuksia. Tiukka talouskuri on mahdollistanut, ettei meidän ole tarvinnut ottaa syömävelkaa.

 

Tästä tavoitteesta tulee pitää jatkossakin napakasti kiinni. Olen huolestuneena seurannut viimeaikaista päätöksentekoa, jossa valtuustoon nähden sitova määräraha ei ole tullut lautakunnan päätöksessä huomioiduksi. Koska – itse asiassa yhtenä viime vuoden merkittävistä muutoksista – lautakuntien määrä on aiempaa pienempi, yhä useampi valtuutettu istuu lautakunnan jäsenenä. En malta olla muistuttamassa siitä vastuusta, johon tässä salissa hyväksytty talousarvio meitä velvoittaa. Talousarvion noudattaminen ja valtuuston päätöksen kunnioittaminen luo edellytykset sille, että tämä valtuusto saa viimeiseltä tilikaudeltaan jättää vuoden päästä käsiteltäväksi tilinpäätöksen, joka on vähintään asetettujen tavoitteiden mukainen.

 

Viime vuoden aikana kehitettiin edelleen konserniraportointia. Konserninäkökulma on ollut kaupunginhallituksen keskustelussa edelleen vahvasti ja edelleen aiempaa vahvemmin mukana. Konserniraportoinnin osalta olemme tehneet viime vuoden aikana osavuosikatsausten käsittelyssä edelleen harppauksia eteenpäin ja sama tahti on jatkunut tämän kuluvan alkuvuoden aikana. Joku voi kysyä, että miksi projekti on edelleen kesken? Kysymys on hyvä ja oikeutettu. Tie konsernikäsitteen ja konsernirakenteen ymmärtämiseen on ollut pitkä eikä se tie ole vieläkään lopussa. Muutama vuosi sitten kaupunginhallituksen seuranta oli pitkälti emokaupungin seurantaa. Seurattiin emon lukuja ja hyvinkin tarkkoja yksityiskohtia toimialoilta. Tänä päivänä kaupunginhallituksen toimintatapa on valtavan paljon enemmän konsernin suuntaan. Osavuosikatsausten kokonaiskuva muodostuu tänä päivänä aiemmasta poiketen konsernin kokonaiskuvasta. Toimialojen asioita ei käsitellä ”lainausmerkeissä kattilan kannen tai pulpetin mallin” näkökulmasta vaan painopistettä on muutettu isoihin, strategisiin asioihin ja niiden seurantaan. Painopistettä on konsernin riskienhallinnan näkökulmasta siirretty mahdollisten uhkakuvien tunnistamiseen ja niihin reagointiin.

 

Kannan tarkastuslautakunnan huolen tavoitteiden ja mittareiden asetannan terävöittämisestä, mutta samalla totean tyytyväisenä, että niin kaupunginhallitus kuin virkamiesjohto on sisäistänyt tämän tarpeen. Kevään osavuosikatsauksen käsittelyssä on todettu, että syksyn talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupunginhallitus tulee paneutumaan erityisesti konserniyhtiöiden mittareiden asettamiseen. 

 

 

Taloudellisesti meillä menee hyvin, palveluitakin on saatavana. Itse asiassa niitä saa kohtuullisen paljon ja laadukkaasti vastaavan kokoisiin kaupunkeihin nähden. Silti iso osa julkisesta keskustelusta on hyvin negatiivissävytteisiä.

 

Henkilökohtaisesti en voi olla ihmettelemättä tätä valtavaa negaatiota. Jos tuo energia käytettäisiin kehittämiseen ja kannustamiseen, niin olisimme aika paljon pidemmällä. Myönteinen Imatra-kuva tavoitteenamme ei ole kadonnut mihinkään. Edistämmekö me valtuutetut tätä tavoitetta toiminnallamme? Varsinkin, jos negaatiomme liittyy vääriin tietoihin ja tuomme sitä esiin julkisesti. Syytämme toisia: milloin virkamiestä siitä, että toimii liian aktiivisesti tai liian passiivisesti, milloin hallitusta siitä, ettei se paneudu asioihin kuin kokouksessa yhdeksi tunniksi huomioimatta, että hallitus on istunut saman asian parissa jo useita seminaarikertoja ja tunnin sijaan monen tunnin kokouksen. Kannattaa ensin selvittää, keskustella ja vaikka kysyä ennen kuin olettaa. Oletukset helposti muuttuvat totuudeksi, joka on väärää totuutta. Ja väärä totuus luo vääriä mielikuvia. Meidän velvollisuus on antaa kuntalaisille oikeisiin tietoihin perustuva oikea kuva ja sitä kautta usko tulevaan.

 

Imatralla on kaikki edellytykset olla menestyvä kaupunki mitattiinpa sitä millä mittarilla tahansa. Tavoitteen saavuttamisessa tarvitaan meidän kaikkien panosta, ennakkoluulottomuutta ja positiivista asennetta.

 

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Haluan omalta osaltani kiittää valmistelevia virkamiehiä ja koko kaupungin henkilöstöä tärkeästä roolistanne yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa. Kiitän myös teitä hyvät luottamushenkilökollegat – mennään positiivisuuden kautta eteenpäin. Oikein rentouttavaa lomaa näin työntäyteisen vuoden jälkeen. Loman jälkeen tarvitaan taas uutta energiaa, kun jatkamme keskustelua ja päätöksentekoa kehittämiskorien kautta tulleista ehdotuksista. Kuten aiemmin totesin, Imatralla ja tässä salissa on aiemminkin tehty rohkeita ja ennakkoluulottomia päätöksiä. Toivottavasti meillä kaikilla on edelleen rohkeutta ja kauasnäköisyyttä tulevaisuuden ratkaisujen ja rakenteiden aikaansaamiseksi.

 

Vahvasti tulevaisuuteen katsoen kaupunginhallitus luovuttaa tilinpäätöksen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.