Tilinpäätösvaltuusto

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Kaupungin johtaminen perustuu kaupunkistrategiaan, taloussuunnitelmaan, talousarvioon sekä muihin valtuuston päätöksiin. Hallintosäännön mukaisesti kaupunginhallituksen vastuulla on kaupungin toiminnan, hallinnon ja talouden johtaminen, strateginen ohjaus ja seuranta.

Tilinpäätöksen käsittely on yksi konkreettinen toimenpide niin talouden kuin toiminnan historiaan peilaavassa seurannassa. Vuosi 2019 oli hyvin poikkeuksellinen erityisesti talouden seurannan näkökulmasta.

Talouden seurantaa kaupunginhallitus tekee säännöllisesti. Jo pitkin vuotta 2019 huomattiin, että vuodesta oli jälleen tulossa yksi haasteellisista vuosista viime aikojen toteumassa. Verotuloennusteiden heitteleminen oli merkittävää. Normaalistikin lopullinen verotulomme ratkeaa aina kunkin vuoden marraskuun verotilityksessä. Viime vuonna kukaan ei osannut ja uskaltanut tehdä oikein arvioitakaan. Epävarmuuden taustalla todettiin olevan tulorekisterijärjestelmään siirtymisen. Spekuloitiin sillä, että yritykset eivät olisi tilittäneet uuden järjestelmän käynnistymisvaikeuksien perusteella oikeita määriä veroja. Seuraavaksi arvioitiin, että veronmaksajien tuloveroprosentit oli määrätty liian pieniksi, jolloin veroa ei kertynytkään.

Kaupunginhallituksen taloustilanteen käsittely oli suoraan sanoen välillä mahdotonta. Tilikauden tulosennusteen etumerkki saattoi kerrasta toiseen vaihtua siten, että muutos oli miljoonien suuruinen. Koko vuoden osalta päällimmäisenä jäi mieleen verotulojen heikko ennustettavuus.

Kaiken kaikkiaan edellisten tilikausien toteumat suomalaisessa kuntakentässä ovat olleet poikkeuksellisen synkät. Imatra on, kiitos tässäkin salissa tehtyjen päätösten, onnistunut olemaan poikkeus suuressa joukossa. Niin myös vuonna 2019.

Koko Suomen kuntatalous näyttää Kuntaliiton keräämien vuoden 2019 tilinpäätöstietojen valossa edelleen synkältä. Kolme neljästä – siis 75% - Manner-Suomen kunnasta, eli yhteensä 225 kuntaa teki vuonna 2019 negatiivisen tuloksen. Vuoden 2019 tilinpäätöstiedot tuovat esiin kahtia jakautuneen kuntakentän. Helsinki teki lähes 400 miljoonan euroa positiivisen tuloksen, kun taas muut isot kaupungit jäivät vahvasti miinukselle. Negatiivisten tilinpäätösten taustalla on varmaan lukuisia yksittäisiä päätöksiä ja ennen kaikkea rakenteiden osalta päättämättä jättämisiä – ne ovat johtaneet monissa kunnissa toimintamenojen kasvuun. Kun tähän yhdistetään verorahoituksen heikko kehitys, on tilanne kokonaisuuden näkökulmasta kestämätön. Tilanne koko kuntakenttä huomioiden vaatii valtiovallan toimenpiteitä esim. valtionosuusjärjestelmän uudistamisen kautta ja tässä katse suuntautuu vahvasti Arkadianmäen suuntaan.

 

Yhtenä yksityiskohtana viime vuodesta voi todeta, että kuntien tilinpäätökset olisivat olleet vieläkin huonompia, ellei kertaluonteista kiky-leikkauksen kompensoinnin aikaistamiseen liittyvää valtionosuutta olisi tilitetty kunnille. Jos taloutemme yleisesti nojaa tai meillä Imatralla nojaisi kertaluonteisten tulojen varaan, suunnitelmallisuus päätöksenteossa menee mahdottomaksi. Imatralla meidän vahvuus on jo pitkään ollut nojaaminen terveeseen talouteen.

 

v2018:

Imatran kaupungin talous on koko Suomen kuntakenttään nähden erittäin vakaalla pohjalla. Vuoden 2019 tilinpäätös on ylijäämäinen, emokaupungin osalta 12. kerran peränjälkeen. Tuohon ei pelkällä tuurillakaan pääse vaan taustalla on pitkäjänteistä työtä.

Kokonaisuudessaan talouden ja toiminnan tilanne vuoden 2019 perusteella on vähintäänkin kelvollinen. Kaupungin tilinpäätöksen tulos oli 644 t€. Vuosikate oli 10,9 M€ ja suunnitelmanmukaiset poistot olivat 8,8 M€. Koska vuosikate ylittää poistot, olemme terveessä taloudessa. Vuosikate parani edellisvuodesta 2,9 M€, mikä johtui kiinteistöverojen 2,2 M€ kasvusta ja kunnallisverojen 1,1 M€ kasvusta. Yhteisövero puolestaan pienentyi 0,4 M€. Kaupungin lainakanta kasvoi 27,3 M€ ja oli vuoden lopussa 90,4 M€. Tätä kasvua selittää kouluinvestoinnit. Lainanhoitokyky edellyttää jatkossakin vahvaa ja tervettä taloutta.

 

Tilinpäätös ja vuosi 2019 pitää sisällään lukuisia positiivisia asioita, joukossa toki myös negatiivisia, isoja ja pieniä, helppoja ja vaikeita. Talousarviokirjassa niitä on esitelty lukuisia.

Toiminnallisesti vuosi 2019 oli merkittävä vuosi: strategian mukaisesti viime vuonna jatkettiin aiemmilta vuosilta tuttua uutta ajattelua ja uudenlaisia toimintatapoja. Hyvän taloudellisen lopputuloksen lisäksi olemme saaneet aikaan paljon myös toiminnallisia asioita. Esim. palveluverkon täytäntöönpano on hyvässä vaiheessa. Merkittävä ja ikävä toimenpide oli loppuvuoden YT-prosessi. Päätökset eivät olleet mukavia ja helppoja, mutta taloudellisen kantokyvyn osalta välttämättömiä.  

Tämä välttämättömyys ei ollut toimenpide lyhytnäköiseen talousarvion tasapainottaminen vaan varautuminen tulevaisuuteen. Varautuminen siihen, että meillä on elämisen edellytyksiä myös tulevaisuudessa.

Koko maakunnan osalta on tehty lähimenneisyydessä kattava kantokykylaskelma. Sen mukaan minkään Etelä-Karjalan kunnan, ei myöskään Imatran tilanne ole helppo.

 

Työttömyysaste oli vuonna 2019 keskimäärin edellisvuoden tasolla. Työttömyyden kasvu loppuvuonna antaa huolestuttavan suunnan tähän koronakevääseen.

Väki vähenee ja vanhenee edelleen. Imatran asukasluvun väheneminen jatkui vuonna 2019. Valitettavasti vielä edellisvuosia voimakkaampana. (asukkaita oli vuoden lopussa 26.508). Vuotuinen väkiluvun vähenemä oli 424 henkilöä. Erityisen huolestuttavaa on syntyneen ikäluokan määrä. Syntyneitä oli vain 137 (kuolleita 360, joten luonnollinen väestönmuutos oli -223 henkeä). Ajatelkaa, vuonna 2027 nämä viime vuonna syntyneet lapset ovat koululaisia. Kaukana ovat valitettavasti ne ajat, jolloin ikäluokka oli yli 300, tai edes 200.

 

Imatralla elinkeinorakenteen muutos vaikuttaa myös kunnan verotulokertymään. Työikäisen väestön määrä on aivan kriittinen menestystekijä kunnan verotulojen kertymisessä.

Vuotuisesta verotulosta työikäinen väestö tuo Imatralla noin 76% eli noin 70 M€.

Loppu 25% eli reilu 20 M€ kertyy imatralaisilta eläkeläisiltä.

Ennusteen mukaan työikäinen väestö tulee vähenemään 2030 vuoteen mennessä yli 2500:lla eli noin 18%:lla. Samaan aikaan eläkeläisten määrä tulee kasvamaan 12%:lla.

Ikäluokka	Vuosi
	2018	2030	Muutos	Muutos%
24 - 64	13 332	10 901	-   2 431	-         18
64->	7 691	8 615	924	12

 

Ikärakenteen muutos yhdessä väkimäärän vähenemiseen tulee tulevaisuudessa entisestään lisäämään haastetta verotulojen kertymiselle. Ja kuten me kaikki tiedämme, verotuloilla on suora vaikutus siihen, miten tulevaisuudessa pystymme huolehtimaan nykyisistä ja tulevista kuntapalveluista.

***********************

Ikääntyneiden määrä ja palveluiden tarve kasvavat edelleen, mikä aiheuttaa sote-palveluiden rahoitukselle kovaa painetta. Eksoten kustannuskehitys on aivan keskeinen asia niin Imatran kuin koko maakunnan muidenkin kuntien tulevaisuudessa. Napakka omistajaohjaus yhdessä maakunnan muiden kuntien kanssa on ehdoton edellytys. Sen lisäksi on välttämätöntä jatkaa peruskunnissa, niin meillä Imatrallakin, aktiivista ja ennakoivaa kehittämistä.

 

Jatkossakin vain sellaisella päätöksenteolla, joka huomioi verotulokertymän, väestörakenteen, väestömäärän ja toimintaympäristön muuttumisen, voidaan huolehtia siitä, että meillä riittää jatkossakin riittävästi resursseja pitää huolta kaupungistamme ja kaupunkilaisistamme.

 

Imatralla on edelleen kaikki edellytykset olla menestyvä kaupunki. Tavoitteen saavuttamisessa tarvitaan kaikkien panosta. Onnistumisessa tarvitaan meitä jokaista.

 

Haluan omalta osaltani kiittää koko kaupungin henkilöstöä tärkeästä roolistanne Imatran nykyhetken ja tulevaisuuden rakentamisessa. Kiitokset erityisesti valmisteleville virkamiehille ja luottamushenkilöille.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kaupunginhallitus luovuttaa tilinpäätöksen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.